Viime talvena Umpinaisen metsäalue Suomussalmen itäosassa nousi julkisuuteen, kun Greenpeace iski alueella Metsähallituksen hakkuutyömaalle. Greenpeacen tiedotteiden mukaan kyseessä oli arvokas aarniometsäalue ja Metsähallitus puolestaan piti aluetta tavallisena kainuulaisena talousmetsäalueena, josta kaikkein arvokkaimmat osat oli jätetty hakkuiden ulkopuolella.
Metsähallitus vei hakkuut loppuun ympärijärjestöjen vastalauseista huolimatta, ja alkuviikosta työt alueella jatkuivat jälleen. Enää ei päätehakkuualueella heilunut metsäkone, vaan vallan oli saanut tuli. Umpinaisen alueesta noin kymmenen hehtaarin osan uudistaminen aloitettiin tiistaina kulotuksella.
"Tämä on aika lailla tyypillinen alue kulotettavaksi. Kulottaminen on metsäpohjalle ystävällinen tapa suorittaa uudistustöitä. Täällä on paljon hakkuujätettä, ja polttamisen yhteydessä ravinteita vapautuu. Ensi kesänä ainakin kuivemmat osat alueesta äestetään ja kylvetään", kertoi Metsähallituksen kenttäesimies Kalervo Kinnunen.
Varman päälle
Vaikka Metsähallituksella metsiä riittää, niin kulottamista ei hoideta "sytytetään reunasta ja katsotaan minne pysähtyy"-periaatteella. Tarkasti rajatun alueen ympärille on etukäteen kaivettu tarvittavat palokäytävät ja eri puolille aluetta on kaivettu kaivinkoneella kaivoja vesihuollon turvaamiseksi työn aikana.
"Myös alueelta löytyvät muurahaispesät hajotetaan ennakkoon, sillä syttyessään ne palavat niin kauan, että jälkivartiointi venyisi turhan pitkäksi. Tällä alueella on tosin pari puiden juuressa olevaa muurahaispesää säästetty ja suojattu ne palokäytävillä sekä kastelemalla ennen kulotusta", toteaa Kinnunen.
Ennen sytyttämistä lähialueen puustoa kastellaan, ja sytyttämisen jälkeen itse palorintama etenee vastatuuleen. Kun suurin alue alueesta on palanut, jäljellä oleva alue sytytetään ympäriinsä, jolloin metsäpohjan palaminen päättyy aikanaan itsestään ilman suurempia sammutustöitä. Tai ainakin sen pitäisi sammua.
Miehiä tarvitaan
Kulottaminen on todettu luontoystävälliseksi tavaksi uudistaa metsiä, mutta käytännössä työn toteuttaminen on vaikeaa. Harvalta suomalaiselta metsätilalta löytyy tarpeeksi väkeä kulottamisen suorittamiseen ja siksi se on jäänyt lähinnä Metsähallituksen omissa metsissään suorittamaksi työksi.
Umpinaisen metsää polttamassa oli kahdeksan miestä. Lisäksi ennakkoon paikalla palokäytävät ja kaivot kaivanut kaivinkone nostaa kustannuksia. Myös jälkivartiointi kysyy miestyövoimaa.
"Poltetun alueen jälkivartiointia tulee jatkaa seuraaviin sateisiin saakka. Ainakin parina seuraavana yönä tänne tulee pari miestä katsomaan, ettei tuli lähde leviämään", kertoo kulottamisesta vastannut kenttäesimies Kalervo Kinnunen.
Aivan lähivuosina ei tiistaina kulotetun metsäalueen hakkuista kiistellä. Metsänhoitotyöt kun eivät ole hätäisen miehen hommaa.
"Ensimmäiset hakkuut tällä alueella tehdään ehkä 40 vuoden päästä", arvioi Kinnunen.
