Suomalaisittain vaisusti alkaneet Snöhvitin rakennustyöt kuumentavat jo tunteita. Finpron Pohjoismaiden vastuuhenkilö Markku Mäenpää hämmästelee, miksi pohjoissuomalaiset yritykset nukkuvat.
"Me peräänkuulutamme yhteistyötä, mutta emme saa vastakaikua", Mäenpää latelee toimistostaan Kööpenhaminasta. Kritiikki kohdistuu muun muassa Oulun kauppakamariin, joka yrittää auttaa yrityksiä Norjan markkinoille.
Taustalla on kädenvääntö siitä, kuka suomalaisyrityksiä saa konsultoida. Finpro yritti vuonna 2002 saada Oulun kauppakamarin ja Tornion kehitysyhtiön Team Botnian omiksi jäsenikseen, jotta nämä olisivat toimineet vain Finpron hyväksi.
Jäsenmaksua Finpro oli vailla tuhansia euroja.
"Myös Finpro saa rahoituksen valtiolta, joten ei me voitu mennä siihen mukaan", Team Botnian toimitusjohtaja Seppo Valtonen muistelee. Valtio olisi rahoittanut näin ollen päällekkäisiä hankkeita.
"Meille oli yllätys, kun Finpro katsoi, että me heikennämme heidän mahdollisuuksiaan", Valtonen hämmästelee.
Liian isoa suomalaisille
Finpron lisäksi myös Oulun kauppakamari konsultoi edelleen suomalaisyrityksiä Hammerfestiin. Projektipäällikkö Seppo Laukka Oulun kauppakamarista sanoo, ettei kyse ole kilpailusta.
"Me ohjaamme yrityksille paikallisia (norjalaisia) kontakteja, joita muun muassa Finpro antaa", Laukka sanoo. Hänen mukaansa kauppakamari auttaa yrityksiä lähtemään Norjan markkinoille, ja Finpro auttaa niitä paikan päällä.
Laukka hyväksyy Finpron Markku Mäenpään arvostelun siitä, että suomalaiset olisivat voineet lähettää aktiivisemmin tarjouksia urakoista. Laukan mukaan urakat alkavat kuitenkin vasta nyt olla tarpeeksi pieniä suomalaisille. "Me olemme nyt välittäneet 15 tarjouspyyntöä yrityksille, kaikki eivät ole vielä ratkenneet", Laukka sanoo.
Maalis-huhtikuussa alkaa hänen mukaansa tulla lisää tarjouspyyntöjä.
Myös Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki hyväksyy kritiikin. "Näin se on ollut", hän sanoo ja jatkaa, ettei kauppakamarilla ole yhteistyötä Finpron kanssa.
Juuri sitä Finpron Markku Mäenpää ihmettelee. Hän sanoo, että heille tarjouspyyntöjä satelee useita viikossa, mutta suomalaiset eivät vastaa niihin. "Monet norjalaiset ihmettelevät, missä suomalaiset ovat", Mäenpää sanoo.
Hänen ehdottaakin, että pohjoisen kauppakamarit toisivat yrityksiä Finpron asiakkaiksi, jotta työt etenisivät.
Finpron toimisto alihankkijalle
Suomessa on oltu epätietoisia Finpron Hammerfestin toimiston tulevaisuudesta. Finpron on epäilty sulkevan toimistonsa.
Itse Hammerfestin toimistosta selviää asioiden oikea laita. "Toimita ei ole hiipumassa. Minä työskentelen Hammerfestissa omalla yrityksellä", Finpron Krister Jansson vastaa.
Finpro siirtää siis toimistonsa alihankkijalle.
Hammerfestin toimisto on ehtinyt olla yhteyksissä 500 suomalaisyrityksen kanssa. Kaiken kaikkiaan Snöhvitin kaasukentät ovat kuitenkin tuoneet työtä vasta 20 suomalaisyritykselle. Kaikki suuret urakat ovat menneet suomalaisilta sivu suun.
Krister Janssonin laskelmien mukaan Hammerfestissa olisi urakoita 280 miljoonan euron arvosta vuoteen 2010 mennessä eli suomalaisten panos on toistaiseksi häviävän pieni. Tähän lukuun hän ei ole laskenut kaasutehtaan rakennustöitä.
"Ruotsalaisille lienee vielä vähemmän urakoita", Jansson lohduttelee.