Erimielisyydet lääketieteellisiin tutkimuksiin osallistuvien potilaiden oikeuksista ja turvallisuudesta varjostavat Helsingissä keskiviikkona alkanutta Maailman lääkäriliiton WMA:n yleiskokousta, johon osallistuu noin 250 lääkäriä 50 maasta.
Suurimmat kiistanaiheet liittyvät kehitysmaissa tehtäviin tutkimuksiin ja potilasturvallisuuteen niin sanotuissa plasebo-kontrolloiduissa tutkimuksissa, joissa koehenkilöt jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään ja toista hoidetaan lääkkeellä, mutta toinen ryhmä saa tehotonta lumelääkettä.
Kokouksen laajan asialistan kiistellyin aihe ovat 40 vuotta vanhaan Helsingin julistukseen esitetyt muutokset. Lääketieteellisen tutkimuksen tärkein eettinen ohje hyväksyttiin Helsingissä vuonna 1964, jolloin WMA:n yleiskokous edellisen kerran pidettiin Suomessa.
Esimerkiksi uusia aids-lääkkeitä ja hiv-rokotteita on testattu köyhissä maissa lapsilla ja raskaana olevilla naisilla, koska teollisuusmaissa kyseiset kokeet ovat ankarasti kiellettyjä. Kansainvälinen lääketeollisuus ja Yhdysvaltain terveysviranomaiset ovat voimakkaasti vastustaneet useimpia Helsingin julistukseen esitettyjä muutoksia ja ohjeistuksia.
Jatkohoito
laiminlyöty
Kokouksen eettisessä valiokunnassa keskusteltiin kiivaasti myös koehenkilöiden oikeudesta hoitoon lääketieteellisen tutkimuksen päätyttyä.
Eettisessä valiokunnassa pohdittiin, kenen vastuulla on tutkimuspotilaiden hoidon jatkuvuus ja miten potilasturvallisuutta voitaisiin tältä osin parantaa. Nyt mikään säädös ei velvoita yksittäistä tutkijaa, ryhmää tai tutkimusta rahoittavaa yritystä huolehtimaan potilaiden tarvitsemasta hoidosta sen jälkeen, kun heistä ei ole enää tutkimusmielessä mitään hyötyä.
Potilasturvallisuuden lisäksi WMA:n yleiskokouksen keskeiset teemat liittyvät väkivaltaan ja sotiin, kadonneiden etsintään ja tunnistamikseen sekä lääkäreiden ja lääketeollisuuden välisiin suhteisiin.
Maailman lääkäriliiton puheenjohtajan tehtävät jättävä ylilääkäri Kati Myllymäki Mikkelistä kertoi, että joka päivä maailmassa kuolee yli 4 000 ihmistä väkivaltaisesti, puolet itsemurhaan, lähes kolmannes kotiväkivallan seurauksena ja loput sodissa tai muissa aseellisissa selkkauksissa.
Kati Myllymäen mukaan vain osa väkivallasta tulee viranomaisten tietoon.
"Vaikenemisen taustalla on pelkoa, häpeää ja kulttuurisia syitä. Suomessa esimerkiksi raiskatuksi tuleminen on yhä niin suuri häpeä, että siitä on vaikea kertoa lääkäreille ja viranomaisille."
Golfmaila ei liity
lääkärin työhön
Lääkäreiden ja lääketeollisuuden välisiä kiemuraisia suhteita on Suomessa yritetty oikoa lääkäriliiton vahvistamilla ohjeilla. Toiminnanjohtaja Markku Äärimaan mukaan vaikka lääkärin ja teollisuuden yhteistyö on välttämätöntä lääkkeitä kehitettäessä, mutta se ei saa vaarantaa lääkärin riippumattomuutta ja ammatillista autonomiaa.
"Yhteistyössä on noudatettava tavanomaisia esteellisyyteen ja vieraanvaraisuuteen liittyviä periaatteita. Mainoslahjojen on liityttävä lääkärin työhön ja niiden on oltava arvoltaan vähäisiä", Äärimaa totesi.
Mainoslahjojen arvosta ei ole virallisia suosituksia. Äärimaa veti rajan 20-30 euron paikkeille. "Golfmaila ei liity lääkärin työhön", hän täsmensi.
Kallis kommunikaattori oli visaisempi. Alkuvuodesta nousi meteli, kun Nokia, lääkäriseura Duodecim ja lääketehdas Pfizer antoivat noin sadalle suomalaislääkärille tutkimuskäyttöön kommunikaattorin, johon oli ohjelmoitu potilaan käsikirja ja lääkeraamatuksi kutsuttu Farmaca Fennica. Äärimaan mielestä kysymys ei ole lahjonnasta, jos kommunikaattorit kerätään tutkimuksen jälkeen pois, mutta lahjaksi niitä ei saa antaa eikä ottaa vastaan.
Äärimaalle kertoi, että lahjoihin liittyviä kyselyjä tulee muutamia vuodessa. Tuorein kysymys liittyi teatterimatkaan, jota eräs lääketehdas tarjosi Helsingin ulkopuolella asuvalle lääkärille. "Totesimme, ettei teatterilla ole yhteyttä lääkärin työhön."