Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja karsitaan, kun ikäluokat pienenevät. Koulut voivat kilpailla asemastaan opetuksen sisällöllä, laadulla ja vaikuttavuudella. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentäminen herättää koulutuspaikkakunnilla kovaa vastarintaa. Alueet haluavat pitää kynsin hampain kiinni oppilaitoksistaan.
Koulutustarpeen ohella oppilaitoksilla on suuri imagovaikutus ja paikkakunnan houkuttavuutta lisäävä merkitys.
Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa supistetaan kaikkiaan noin 2?200 aloituspaikalla vuonna 2013.
Vähennykset kohdistuvat erityisesti kulttuurin, viestinnän, matkailun sekä tekniikan ja liikenteen koulutusaloille. Koulutuspaikkojen karsinnan ohella odotettavissa on toimipisteiden lakkauttamisia.
Koulutuspaikoista on aloitettu aluepoliittinen vääntö, kun maakuntien ammattikorkeakoulut joutuvat luovuttamaan paikkoja pääkaupunkiseudulle.
Koulutuspaikkojen vähentäminen voi koulutukseen panostavassa ja innovaatioista elävässä maassa tuntua väärältä. Kaiken taustalla on kuitenkin ikäluokkien luontainen pieneneminen.
Oulun seudulla ongelmat ovat kuitenkin päinvastaiset. Suuret nuoret ikäluokat merkitsevät sitä, että aloituspaikkoja on pikemminkin lisättävä kuin karsittava.
Sen sijaan eri koulutusalojen aloitusmääriin on syytä tehdä aikaan sopivat muutokset. Työelämään huonosti johtavien koulutusalojen ylläpito on turhaa ja kallista. Niitä ei tarvitse pitää keinotekoisesti yllä.
Opintoalojen tarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä eivät kohtaa. Ei ole oikein nuoria kohtaan, että heitä houkutellaan aloille, joista he valmistuvat työttömyyskortistoon.
Ammattikorkeakoululaitoksella on edessä muutoksen vuodet, kun oppilaitosten rahoitus ja toimiluvat uudistetaan ja ammattikorkeakouluista tehdään oikeushenkilöitä.
Rahoitusuudistuksella ministeriö aikoo ottaa koulutuksen tiukemmin omiin näppeihinsä. Samalla nuoret halutaan koulunpenkiltä nykyistä nopeammin työelämään.
Ongelmaksi on noussut paitsi opintojen venyminen kohtuuttoman pitkäksi myös suuret keskeyttäneiden määrät.
Erityisesti keskeyttäneiden määrä on tärkeä indikaattori koulutuksen todellisesta tarpeesta tai tasosta.
Opetusministeriön arvioinneista paljastuu nimittäin, että kaikki ammattikorkeakoulut eivät ole vastanneet odotuksia tai pystyneet täyttämään niille asetettuja koulutuksen sisältöön, laajuuteen ja jopa laatuun asetettuja vaatimuksia.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) vakuuttaa, että lausuntokierrokselta saatu palaute otetaan huomioon ammattikorkeakoulu-uudistuksen valmistelussa. Ministeriössä joudutaankin taiteilemaan koulutuksellisten ja aluepoliittisen painotusten välissä.
Ministeriön onkin syytä muistaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja Oulun seudun suuret nuoret ikäluokat, mutta myös Pohjois-Suomen uusien kasvavien alojen ammatilliset ja työelämän tarpeet. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä sijansa työelämän laadun ja viennin vahvistamisen turvaajana.