Kiista mi­nis­te­riöi­den välillä ohitse

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) vähättelee maaliskuun alussa syntynyttä arvovaltakiistaa puolustusministeriön ja ulkoministeriön välillä siitä, kuka liittoutumisen vaikutuksista saa tehdä selvityksiä.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) vähättelee maaliskuun alussa syntynyttä arvovaltakiistaa puolustusministeriön ja ulkoministeriön välillä siitä, kuka liittoutumisen vaikutuksista saa tehdä selvityksiä. Ulkoministeriössä ei ole katsottu hyvällä puolustusministeriön viime viikolla julkistamaa selvitystä, vaan se on koettu toimivallan ylityksenä.

"Se oli pieni episodi, ei ollenkaan vakava. Keskustelu oli ehkä vähän tavallista säpäkämpi luonteeltaan", Kääriäinen selvitti Oulussa maanantaina. Jatkotyölle ei kiistalla ole puolustusministerin mielestä minkäänlaista vaikutusta.

Kääriäisestä on tärkeää, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsitellessä asiaa lähestytään mahdollisimman perusteellisesti objektiivisten selvitysten ja tutkimusten pohjalta. "Näin etenkin, kun elämme epävarmuuden ja muutosten maailmassa."

Kääriäisen mielestä Suomella on selvitysten takia pitävä pohja muodostaa maan kannalta kestäviä ja oikeita johtopäätöksiä.

Kääriäinen muistuttaa, että ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on todennut saman asian. "Tässä asiassa ei ole ainakaan ministereiden välillä olemassa mitään ristivetoa."



Tärkeä rooli molemmilla


Puolustusministeriö ei ole hätkähtänyt ulkoministeriön moitteita, vaan uusia selvityksiä on taas työn alla. "Uusia viritelmä on tekeillä", Kääriäinen toteaa.

Sekä ulkoministeriöllä että puolustusministeriöllä on jatkovalmistelussa Kääriäisen mukaan keskeiset roolit. "Se tapahtuu erittäin hyvässä keskinäisessä yhteisymmärryksessä. Kuinka muuten voisi tai saisi ollakaan."

Ulkoministeriön hanskassa on selonteon alkuosa, jossa turvallisuusympäristöä analysoidaan, tehdään peruslinjaus ja johtopäätökset. "Puolustusministeriölle taas kuuluu jälkimmäinen osa, kun mennään käytännön asioihin", Kääriäinen selvittää.

Tämän lisäksi valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on paikka, jossa hallituksen kantaa käsitellään. Kääriäinen kiitteli vielä kansanedustaja Aulis Ranta-Muotion (kesk.) johtaman työryhmän 9. maaliskuuta luovuttamaa raporttia.

"Työryhmä on toiminut konsensus-periaatteen pohjalta, ja siksi sillä on poikkeuksellisen suuri poliittinen painoarvo."



Oppositiolta ei
salata mitään


Oppositio on syyttänyt hallitusta, ettei se voi osallistua turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen keskusteluun, koska se ei saa nähtäväkseen kaikkia asiaan liittyviä asiakirjoja ja selvityksiä. Kääriäinen kiistää asian tyystin.

"Kaikki olennaiset paperit ovat koko eduskunnan käytettävissä. Hallitus on pitänyt huolen siitä, että puolustusvaliokunta ja ulkoasianvaliokuntaa informoidaan jatkuvasti", Kääriäinen vakuuttaa.

Hän myöntää kuitenkin, että ihan kaikkea ei oppositiossa istuville kansanedustajille vilautella. "On toki olemassa asiakirjoja, joita ei kerta kaikkiaan voi missään tapauksessa eikä missään oloissa saattaa yleiseen tietoisuuteen. Mikään hallitus ei voisi niin tehdä", Kääriäinen puolustautuu.

Toinen periaate on, ettei keskeneräisiä selvityksiä tuoda julkisuuteen. Se olisi Kääriäisen mielestä omiaan sotkemaan keskustelua ja selontekojen asiallista valmistelua. "Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, pidetäänkö oppositiota ajan tasalla."

Kääriäisen mielestä keskustelun ja valmistelun on oltava mahdollisimman parlamentaarista.

Puolustusministeri joutui vastaamaan myös kysymykseen Nato-jäsenyyden ja terrorismin uhkan välisestä suhteesta. "On syytä harjoittaa syvällistä analyysia. Minä kyllä varoittaisin sellaisesta nopeasta johtopäätöksestä, että seikka A johtaa seikkaan B:hen. Terrorismin syyt ovat monimutkaisia."



Pohjoista
koskevat asiat auki


Puolustusministeri Kääriäinen on Pohjois-Suomessa kahden päivän tarkastusmatkalla, jonka aikana hänelle esitellään Pohjoisen Maanpuolustusalueen järjestelyjä.

Hän kuvasi matkaa muonitukseksi eduskuntaan syksyllä annettavalle turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle selonteolle, mutta ei suostunut kertomaan tulevaisuuden ratkaisuista mitään uutta.

Mitään radikaalia muutosta ei hänen mukaansa ole Pohjois-Suomeen tulossa. "Kun joukkojen määrä vähenee, on tarve pohtia esikuntarakennetta. Tämä kysymys on syytä pitää auki koko maata koskien."

Pohjan Sotilassoittokunnan kohtalostakaan ei uutta tietoa tullut, vaan "kevään aikana selvitellään esitystä sotilasmusiikkialan kokoonpanojen kehittämisestä ja sijaintipaikkakunnista niin, että soittokuntien vastuualueet kattavat koko maan".

Vierailun isäntänä on Pohjoisen Maanpuolustusalueen komentaja, kenraaliluutnantti Heikki Tilander. Oulusta Kääriäinen jatkoi matkaa iltapäivällä Rovaniemelle.

Ilmoita asiavirheestä