Makedonialainen Mile Avramovski kuului maansa uintijoukkueeseen Geneven EM-kisoissa. Kisaisäntä oli päättänyt kutsua ryhmää Skopjeksi, ja kun Avramovskin joukkuetoveri voitti kultaa, Makedonian lippua ei nostettu eikä kansallishymniä kuultu. Se harmittaa Avramovskia nyt toistakymmentä vuotta myöhemminkin.
Torstaina käynnistyi New Yorkissa YK:ssa uusi neuvottelukierros siitä, kuka saa käyttää Aleksanteri Suuren aikoihin viittaavaa historiallista nimeä Makedonia - Kreikka omasta maakunnastaan vai vuonna 1991 Jugoslaviasta itsenäistynyt Makedonia.
Tuskin nopeaa
ratkaisua
Eteläisen rajanaapurin vaatimuksesta on kahden miljoonan makedonialaisen valtiota kutsuttu YK:ssa ja Euroopan unionissa viisitoista vuotta virallisissa yhteyksissä FYROM:ksi. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Former Yugoslav Republic of Macedonia eli entinen Jugoslavian maakunta Makedonia.
Ratkaisua ei ennakkoarvioiden valossa uusimmissakaan neuvotteluissa ole löydettävissä. Vielä toista viikkoa sitten Makedonian 150-henkinen voimistelujoukkue marssi nimikiistan vuoksi ulos Kreikassa pidetyistä kisoista. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan yli puolet kreikkalaisista hyväksyy maansa nimipolitiikan.
Kreikka uhkaa estää naapurin pääsyn EU:hun ja Natoon, ellei riitaa ratkaista Kreikan hyväksymällä kompromissilla. Nato-kysymys on varsin ajankohtainen, sillä entisen Jugoslavian maakunnan Makedonian jäsenyydestä on määrä päättää Natossa ensi kevään.
Pääkaupungin Skopjen keskustassa päiväkävelyllä olleiden Mile Avramovskin, 28, ja Jelena Nedicin, 27, mukaan kukaan ei Makedoniassa kutsu maataan FYROM:ksi.
"Myös Jugoslavian aikana kaikki täällä sanoivat itseään makedonialaisiksi", he kertovat.
"Nyt jo useimmat muut ajattelevat meitä Makedoniana, mutta Kreikka vain pitäytyy historiassa."
Legendaksi muuttunut Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. Tuonaikainen Makedonia ulottui alueelle, jolla on nykyisin kolme valtiota: Kreikka, Makedonia ja Bulgaria. Kreikka väittää omistavansa siitä suurimman osan.
Ateena voi vedota myös antiikin perintöön. Sen mielestä Skopjessa taas ei olla Aleksanterin sukua, sillä pohjoisen naapurin makedonialaiset ovat slaavinkielisiä.
Kreikka on pitänyt Makedoniaa ajoittain kauppasaarrossa, huolimatta esimerkiksi siitä että suurin osa ulkomaisista investoinneista Makedoniaan on tullut Kreikasta.
Epävarmuutta
ja työttömyyttä
Balkanin köyhiin valtioihin kuuluvan Makedonian epävarma identiteetti on asiaa seuranneiden mielestä ongelma, ja osasyy siihen on nimikiista. Avramovski ja Nedic kertovat vaikeuksista. Työttömyys ja erityisesti nuorten työttömyys synkistää elämää.
"Kun valmistun kolmen tai neljän vuoden päästä, yritän ehkä mennä muualle. Ehkä Amerikkaan tai Eurooppaan", miettii informaatioteknologiaa opiskeleva Jelena Nedic.
Makedonia selvisi Jugoslaviasta irti väkivallatta, mutta sittemmin maassa on yhteiskunnallista epävarmuutta pitänyt yllä albaanikysymys. Vuoden 2001 aseellisessa konfliktissa albaanikapinalliset vaativat vähemmistölle parempia oikeuksia. Satunnaisista välikohtauksista ei ole päästy tähänkään mennessä.