Moskova
Japanin pääministerin Junichiro Koizumin Moskovan-vierailun asialistalla on aivan kuin muodon vuoksi kysymys Kuriilien saarten omistuksesta, mutta tarkoitus ei ole päästä tällä kertaa mihinkään tulokseen ongelman ratkaisussa.
Koizumi ja presidentti Vladimir Putin keskittyvät pitkään valmistellussa tapaamisessa talouskysymyksiin ja kansainväliseen politiikkaan. Tarkoitus on lisätä luottamusta, jotta suurimman kiistakysymyksen ratkaisu olisi joskus tulevaisuudessa mahdollista.
Japanin pääministeri Junichiro Koizumi kehotti perjantaina Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia etsimään ratkaisua Kuriilien kysymykseen.
"On tarpeen ratkaista aluekiista ja allekirjoittaa rauhansopimus mahdollisimman nopeasti", Koizumi sanoi johtajien huippukokouksen alkajaisiksi Moskovassa.
Venäjä ja Japani eivät ole solmineet rauhansopimusta, koska Japani vaatii sitä ennen neljän Kuriilien saariryhmän saaren palauttamista Japanille. Venäjä miehitti saaret toisen maailmansodan lopussa, koska ne sen mukaan kuuluvat Venäjään 1800-luvulla tehtyjen sopimusten perusteella.
"Sekä Putin että Koizumi ovat tällä hetkellä tilanteessa, jossa he eivät voi esittää mitään uutta tilanteen ratkaisuksi", kommentoi perjantain Kommersant-lehti.
Siksi lehden mukaan on paras odottaa ja kehittää suhteita, vaikka rauhansopimuksen solmiminen lykkääntyisi.
Sekä Venäjällä että Japanissa yleinen mielipide on hyvin tiukka. Japanilaiset vaativat saarten palauttamista, ja venäläiset ovat puolestaan sitä mieltä, että saaret kuuluvat Venäjälle, eikä isänmaata saa luovuttaa tai myydä.
Japani ja Neuvostoliitto pääsivät vuonna 1956 lähes yksimielisyyteen rauhansopimuksen ehdoista.
Silloin sovittiin, että Neuvostoliitto luovuttaa rauhansopimuksen solmimisen jälkeen hyvän tahdon eleenä kaksi pienintä kiistanalaista saarta.
Kun Japani solmi samoihin aikoihin sotilassopimuksen Yhdysvaltain kanssa ja salli amerikkalaisten pitää alueellaan tukikohdan, Neuvostoliitto peruutti lupauksensa. Suhteet Japaniin pysyivät hyvin kylminä.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen presidentti Boris Jeltsin ryhtyi lämmittämään suhteita ja sopi vuonna 1997 Krasnojarskissa silloisen pääministerin Hasimoton kanssa, että rauhansopimuksen tiellä olevat esteet poistetaan lähitulevaisuudessa. Mitään ei kuitenkaan tehty.
Putin on puolestaan ilmoittanut, että vuoden 1956 sopimus on edelleen voimassa. Japanissa arveltiin, että Venäjä olisi valmis luovuttamaan saaret pitkän siirtymäajan sopimuksella, ensin pienimmät, sitten kaksi suurempaa. Venäjä on kuitenkin kiistänyt tällaisen ajatuksen.
Nyt etsitään kompromissia, joka säilyttäisi molempien osapuolten kasvot. Japani esittää, että Venäjä voisi vielä pitkään hallita saaria, kunhan se lupaisi joskus tulevaisuudessa palauttaa ne Japanille. Venäjä puolestaan esittää saarten yhteiskäyttöä kuitenkin niin, että ne säilyisivät Venäjän osana.
Periaatteet ja kala
Kuriilien saaret ovat Venäjälle tärkeitä kahdesta syystä. Ehkä tärkein on periaate, ettei milliäkään omasta alueesta luovuteta. Suurvallalle rajat ovat pyhiä.
Kuriilien luovutus olisi myös ennakkotapaus, joka saattaisi johtaa rajantarkistusvaatimuksiin muuallakin.
Saksalaiset saattaisivat vaatia Kaliningradin aluetta, latvialaiset ja virolaiset niille aikoinaan kuuluneita alueita ja suomalaiset Karjalaa. Kiistanalaisia alueita on muuallakin Venäjällä.
Taloudellisesti Kuriilien saaret ja niiden lähivedet ovat Venäjälle tärkeä kalastusalue. Vaikka Venäjä nykyään hyödyntää varsin huonosti alueen meren rikkauksia, mahdollisuudet lisätä kalastusta ovat hyvät.
Saarten luovuttaminen olisi taas taloudellisesti edullista Venäjälle, sillä Japani on valmis maksamaan hyvän hinnan rauhansopimuksesta investoimalla Venäjän Kauko-itään ja Siperiaan. Toistaiseksi Venäjällä ei kuitenkaan ole poliittisia mahdollisuuksia tämän talousedun käyttämiseen.