Suomen hiihtojoukkue teki Torinon paralympialaisten päätöspäivästä jännittävän, sillä kahdessa luokassa mitali oli käden ulottuvilla. Näkövammaisten luokassa kilpaileva Sisko Kiiski sekä liikuntavammaisten pystyluokan hiihtäjä Ilkka Tuomisto jäivät kuitenkin kumpikin neljänneksi päätöspäivän pitkillä matkoilla.
Kiisken suoritus 15 kilometrillä oli mainio. Kokenut arvokisahiihtäjä olisi tuonut kisojen ainoan suomalaismitalin ilman Valko-Venäjän Jadviha Skarabahatajan hurjaa loppukiriä. Kiiski oli vielä 10 kilometrin väliajoissa kolmantena, mutta Skarabahataja viiletti ohi ja lopulta kakkoseksi asti. Kiiskellä jäi eroa pronssin ottaneeseen Venäjän Tatjana Iljutshenkoon lopulta 34,3 sekuntia.
-- Välillä tuntui, että lähdettiinkö liian lujaa ja kestetäänkö loppuun asti. Vauhti kuitenkin pysyi loppuun asti. Ei tähän jossiteltavaa jäänyt, tämä oli kisojen paras hiihto, Kiiski summasi.
Kiisken päämatka kisoissa oli 10 kilometrin hiihto, jossa sijaksi jäi seitsemäs. "Kakkosmatka" oli nyt se ykkönen kuitenkin.
-- Kymppi olisi saanut mennä vähän paremmin. Olen kuitenkin vähän sellainen, että sytyn sitten viimeiseen suoritukseen aina, Kiiski kertoi.
Uran jatkosta 49-vuotias Kiiski ei vielä arvaile mitään. Vancouverin paralympialaiset 2010 ovat kuitenkin vielä mahdollisuuksien rajoissa.
-- Vancouver on aika kaukainen asia tällä hetkellä, täytyy nyt tosissaan miettiä. Jos vain kipinää löytyy, niin katsotaan.
Tuomisto tyytyväinen
Ilkka Tuomistollekin kymmenen kilometriä oli kisojen päämatka. Siitä tullut kuudes sija oli kova pettymys, mutta 20 kilometrin hyvä suoritus jätti kisoista paremman maun suuhun nuorukaiselle.
-- Aloitin aika rauhallisesti. Viimeiselle kierrokselle lähdin viidentenä, ja yhden sijan sain vielä napsittua. Kärki meni tänään kuitenkin älyttömän kovaa, pronssista 1.45,2 jäänyt hämeenkyröläinen mietti.
-- En uskonut tästä mitalia ottavani, vaikka olisihan se ollut mukavaa, mies jatkoi.
Tuomisto on Suomen paralympiahiihdon suuri tulevaisuuden toivo. Vasta neljä vuotta tosissaan harjoitellut 22-vuotias on neljän vuoden päästä kova tekijä.
-- Tästä on tosi hyvä jatkaa eteenpäin. Työtä on tehtävänä, mutta uskon, että Vancouverissa ollaan mitaleilla. Silloin on jo sellainen kuntopohja, että jos ei kulje, niin silloin on jo jotain pahasti vialla.
Tuomiston luokassa kisannut Kalervo Pieksämäki ei saanut hiihtoaan sujumaan, ja tuloksena oli 18:s sija.
-- Ei kulkenut missään vaiheessa, jalat tukossa jo ensimmäisellä kierroksella. Outoa, eikö se sitten vain vanhalle sovi tällainen pitkä huili, keskiviikkona edellisen kerran kilpaillut paralympialegenda ihmetteli.
Suomen joukkueen 58-vuotias nestori miettii Kiisken tavoin vielä uran jatkoa.
-- Katsotaan, miten suuret johtajat suhtautuu näin epäonnistuneeseen kisareissuun. Toisaalta olisi kiva jatkaa, mutta joskus taas tuntuu, että voisihan sitä jotain muutakin tehdä.
Ollankedolla vatsa sekaisin
Näkövammaisten 20 kilometrillä yhdeksänneksi yltäneen Jarmo Ollankedon kisan sotki kisakylässä iskenyt vatsavaiva.
-- Olihan siinä 20 pistävää kilometriä. Suksi oli sellainen, että olisi pystynyt hiihtämään vaikka kuinka kovaa. Latinki oli kuitenkin poissa mahavaivojen takia. Kun nyt kerran tolpillaan pysyi, piti kuitenkin lähteä yrittämään, haapaveteläinen harmitteli.
-- Kaikki matkat hiihdettiin, eikä yksikään mennyt tavoitteiden mukaisesti. Rutiinisuorituksia, mies summasi paralympialaisensa.
Maija Löytynojan sijoitus naisten pystyluokassa oli kahdeksas. Kisoissa jo odotukset ylittänyt 22-vuotias raahelainen ei kuitenkaan kisapäätöstä harmitellut.
-- Tänään oli tasainen ja rento hiihto. Kisat olivat kokonaisuutena tosi hyvät. Vancouverissa voidaan jo taistella täysillä mitaleista, ampumahiihtoon jatkossa satsaava Löytynoja totesi.