Ylilääkäri Pekka Hellströmin mielestä yliopistollisen sairaalan pitäisi olla huippuyksikkö, jossa tehdään isoja ja vaativia toimenpiteitä ja leikkauksia. Nopeat, lyhyttä hoitoa vaativat ja ei-kiireelliset toimenpiteet tulisi puolestaan ohjata suoraan yksityiselle puolelle.
"Yhteiskunnan rahat eivät kerta kaikkiaan tule riittämään kaikkeen tarjolla olevaan hoitoon. Tulevaisuudessa potilaat joutuvat maksamaan yhä suuremman osan hoidostaan itse", Oysin vt. leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön johtajana työskentelevä Hellström toteaa.
Jo nyt eri asioiden ja toimenpiteiden arvottaminen on jatkuvasti läsnä sairaaloiden arjessa. Potilaille asiaa on vaikea perustella. Yksilötasolla jokainen kokee oman ongelmansa kiireellistä hoitoa vaativaksi, mutta samalla raskaan kirurgian tarve kasvaa koko ajan.
"Esimerkiksi omalla erikoisalallani, urologiassa, eturauhassyöpä lisääntyy jatkuvasti. Näitä tapauksia on hoidettavana todella paljon, mutta samalla tällä alalla on valtava resurssipula. Siksi vuoropuhelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä on lisättävä nykyisestään, jotta voimavaroja voidaan vapauttaa", Pekka Hellström kertoo.
Kontolla kaikki
julkiset leikkaukset
Oysin leikkausjonojen ruuhkautumista lisää se, että Oulun kaupungin sairaalassa leikkauksia ei tehdä.
Muissa isoissa kaupungeissa yliopistollisten sairaaloiden työmäärää keventävät kaupungin sairaalat, joissa tehdään kevyemmät leikkaukset, kuten tyrä- ja suonikohjuleikkaukset.
Kesällä Oysin keskusleikkausosasto toimii puolella teholla, sillä puolet leikkaussaleista on suljettuna. Päiväkirurgisessa yksikössä jonojen purku jatkuu yli kesän, mutta kirurgien kesälomat aiheuttavat omat ongelmansa.
Leikkausosaton työmäärää lisää myös keskussairaaloista tulevat kiireelliset tapaukset.
Syksyllä ei paniikkiratkaisuja
"Syksyn tilanne on epävarma, mutta olemme päättäneet, että mihinkään paniikkiratkaisuihin emme ryhdy. Yksi myönteinen asia on se, että syksymmällä vuodeosastopaikkojen määrä kirurgisella puolella lisääntyy".
Leikkausjonojen purkaminen käy raskaaksi myös hoitohenkilökunnalle. Hellströmin mukaan sairaanhoitajien väsymys, kiire ja stressi vaikuttavat hoitotyöhön jo nyt.
Tällä hetkellä erityisesti leikkaussalihoitajista on jatkuvaa pulaa, eikä tilanteelle ole tiedossa mitään helpotusta.
Hoitotakuu onnistuu vain muutamassa sairaanhoitopiirissä. Puolen vuoden siirtymäaikaa on pidetty liian lyhyenä purkaa nykyisiä leikkausjonoja. Suurimmat ongelmat ovat erikoissairaanhoidossa, kuten ortopedian puolella.
Potilas voi valittaa hoitoonpääsyn venyessä
Mikäli hoitotakuu ei onnistu, mahdollisista sanktioista ei vielä tiedetä.
"Ne otetaan käsittelyyn, kun ensimmäiset tapaukset ovat tulleet esille", sanoo Hellström.
Potilaan oikeudet hoitotakuun epäonnistumisessa ovat muistutuksen tekeminen hoitopaikan johtavalle lääkärille tai kantelun tekeminen lääninhallitukseen.
Oysin potilasasiamiehen Hilkka Mannerin mukaan potilaat ovat jo kyselleet hoitotakuusta ja siitä, mitä sen toteutuminen käytännössä tarkoittaa. Varsinaisia valituksia asiasta ei vielä ole tullut.
Mikäli terveyskeskus tai sairaala ei kykene hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä hoitomahdollisuus joko toisessa kunnassa tai yksityissairaalassa. Potilaalle tästä ei saa syntyä lisäkustannuksia.