Kiireet na­ker­ta­vat aloit­teel­li­suut­ta

KalevaOulu Henkilöstön into tehdä aloitteita työpaikkansa kehittämiseksi on hieman hiipunut,

Oulu Henkilöstön into tehdä aloitteita työpaikkansa kehittämiseksi on hieman hiipunut, ilmenee Johtamistaidon opiston (JTO) tekemästä selvityksestä. Kyselyn mukaan viime vuonna tehtiin keskimäärin 85,4 aloitetta sataa henkilöä kohden, kun vuotta aiemmin niitä laadittiin 91,8.

Teollisuusyritysten koko henkilöstön osallistumisaste oli aloitetalkoissa viime vuonna 18,7 prosenttia, kuin vuotta aiemmin luku oli 19,6 prosenttia.

Tarvitseeko aloitteellisuuden vähenemisestä jo huolestua? Ei välttämättä vielä, vastaa JTO:n kehittämisasiantuntija Jouko Kauppinen.

"Todennäköisesti pudotus edellisvuodesta selittyy teollisuusyritysten taloudellisella toimeliaisuudella. Viime vuonna yrityksillä oli yksinkertaisesti kädet niin täynnä työtä, että aloitteellisuus jäi siksi vähemmälle huomiolle", Kauppinen analysoi.

JTO:n kysely tehtiin nyt 17. kerran. Vuodesta 1990 aloitteiden määrä on nelinkertaistunut.

Mutta kyllä aloitteellisuutta on varaa edelleenkin parantaa, Kauppinen myöntää. "Esimerkiksi Saksassa aloitteellisuus on Suomea korkeammalla", hän huomauttaa.

Eniten aloitteita tehtiin viime vuonna Valtra Oy Ab:n traktoritehtaalla Suolahdessa: siellä parantamisehdotuksia tehtailtiin 1 566 kappaletta sataa henkilöä kohden.

Kymmenen aloitteellisimman yrityksen tai yksikön joukkoon ylsi Kemira Oyj:n Oulun tehdas 210 aloitteellaan sataa henkilöä kohden.

"Näemme aloitetoiminnan hyvinkin tärkeänä, ja tätä varten meillä on olemassa esimerkiksi aloitesäännöt ja aloitepalkkiot. Aloitteita voi tehdä meillä sekä sähköisesti että kirjallisesti. Aika ajoin järjestämme myös aloitekampanjoita", kertoo Oulun-tehtaan aloitetoimikunnan puheenjohtaja, palvelupäällikkö Jouni Kukkonen.

Kukkosen mielestä aloitteellisuuteen kannustaminen kannattaa, sillä parhaimmillaan työntekijöiden ehdotukset voivat tuoda työpaikalle ison taloudellisen säästön, kohentaa työskentelyolosuhteita ja helpottaa näin työntekoa sekä poikia yhdelle tai useammalle aloitteentekijälle mukavan rahallisen korvauksen.

"Suurimmat taloudelliset hyödyt on saatu prosesseihin liittyvistä aloitteista, ja suurimmat aloitepalkkiot ovat olleet meillä suuruudeltaan useamman kymmenen tuhatta euroa", Kukkonen kertoo.

Vaan miten innostaa henkilöstöä vieläkin aloitteellisemmaksi? Kukkosen mukaan konstit ovat perin yksinkertaisia: nerokkaista aloitteista palkitaan asiallisilla korvauksilla, aloitteen etenemiselle on oma seuranta- tai palautejärjestelmänsä ja yrityksen ylin johto antaa täyden tukensa ja kannustuksensa järjestelmälle.

Ilmoita asiavirheestä