"Hevosharrastus vei matkassaan ensin yhden, sitten toisen ja nyt hevosista on tullut meille molemmille työ", tiivistää lännenratsastus- ja hevostaitokouluttaja Anna Porola.
Poroloiden perheessä kävi niin kuin monesti käy - kun lapsena hankittu hevoskärpäsen purema ei aikuisenakaan ota laantuakseen, on myös puoliso tartunnalle alttiina.
"Rouvan hevosharrastuksen kautta minäkin innostuin, ensin raviurheilusta ja melkein saman tien myös kengittämisestä. Tällä hetkellä teen päivätyöni lisäksi kengityssepän hommia", Mika Porola kertoo.
Nelisen vuotta kengittäneelle Mikalle raviharrastus on henkireikä.
"Kun hevosen laittaa aisoihin, niin se on sellainen hetki, että kaikki huolet unohtuvat."
Anna Porolan apteekkikonsulentin työ vaihtui päätoimiseksi hevosteluksi marraskuussa, kun hän starttirahan turvin käynnisti hevospalveluyrityksensä. Hevosten ja ratsastajien opettaminen pitää tien päällä, sillä ainakin toistaiseksi oppilaat ja työt ovat muualla kuin omassa pihassa Kempeleen Liimatankylällä.
"Isommassa mittakaavassa vuokratallin, ratsastustuntien tai leiritoiminnan tarjoaminen vaatisi vähän erilaisia tiloja. Kenties joskus sitten, kun löytyy jostain se vanha maatila", Anna vinkkaa.
Lue lisää perjantain Kalevasta!