Kiire pa­kot­taa ot­ta­maan töihin omat eväät

Osastonsihteeri Arja Korpelin haarukoi hyvällä ruokahalulla viimeiset rippeet nakkikastikkeesta ja kaali-porkkanasalaatista Oulun yliopistollisen sairaalan Sorsa-ravintolassa perjantaina puoliltapäivin. Lounaansa hän päättää mansikka-raparperikiisseliin.

Oulun yliopistollisen sairaalan taukotilassa nautitaan omia eväitä, joko kotoa tuotuja tai kanttiinista ostettuja.
Oulun yliopistollisen sairaalan taukotilassa nautitaan omia eväitä, joko kotoa tuotuja tai kanttiinista ostettuja.

Osastonsihteeri Arja Korpelin haarukoi hyvällä ruokahalulla viimeiset rippeet nakkikastikkeesta ja kaali-porkkanasalaatista Oulun yliopistollisen sairaalan Sorsa-ravintolassa perjantaina puoliltapäivin. Lounaansa hän päättää mansikka-raparperikiisseliin.

"Ja kyllä taas jaksaa", Korpelin myhäilee. Hänelle työpaikkalounas on päivän ehdoton pääateria.

Noin 35 vuotta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työskennellyt Korpelin kertoo käyvänsä periaatteessa jokaisena työpäivänään syömässä talon henkilöstöravintolassa.

"Ruoka on hyvää ja monipuolista, ja varmasti terveellistäkin, sairaalaympäristössä kun ollaan. Eikä minulla ole koskaan niin kiire, ettei tänne ennättäisi", Korpelin summaa.

"Mielestäni tämä ei ole edes kallista, viidellä eurolla täysi ateria", hän lisää.

Kerrosta ylempänä olevassa henkilökunnan taukotilassa vietetään sielläkin lounastuokiota.

Kuka lusikoi kaurapuuroa, kuka tomaattisoppaa tai jogurttia, kuka pyydystelee lautaseltaan tonnikalanpalasia, kuka seivästää salaatin seasta savulohen siivuja. Joku kuorii jälkiruuaksi suklaapatukkaa, ja löytyypä pöydältä täytekakkuakin.

"Ei täällä aina kakulla herkutella. Tuo nyt sattui jäämään naistenpäivästä", osastonsihteeri Outi Tuppurainen naurahtaa.

Taukotilassa ruokailevat puolenkymmentä naista kertovat turvautuvansa töissä omiin eväisiin pitkälti vanhasta tottumuksesta.

"Kun tulee kotonakin laitettua ruokaa, ei viitsi syödä täällä tämän kummemmin", miettii tonnikalaa ja juusto-makkaravoileipää pureskeleva sairaanhoitaja Elisa Toropainen.

"Kotoa jää monesti sellaista ruokaa, että voi ottaa töihin ja lämmittää", osastonsihteeri Margit Mattila sanoo.

"Tai sitten kanttiinista voi ostaa salaattia ja muuta pikkupurtavaa", osastonsihteeri Riitta Hiltunen lisää.

Lisäksi monella tuntuu olevan usein niin kiire, ettei saa lähdetyksi henkilöstöravintolaan asti. Yksi sellainen löytyisi ihan likeltäkin, laajempi sortimentti sapuskaa kevyt- ja salaattiaterioineen taas on tarjolla kauempana Kotka-ravintolassa.

"Ja jos sinne asti menee, joutuu kävelymatkaan varaamaan tuollaiset kymmenen minuuttia. Ei siinä jää kovin paljon aikaa syödä, jos ruokatauon pituus on 20-30 minuuttia", naiset perustelevat.

Sairaanhoitopiirin ravitsemispalveluiden johtaja Kaisu Suvanto arvioi, että oysilaisista henkilökunnan ruokasalin palveluita käyttää päivittäin keskimäärin 1 150 henkilöä.

Tämä on noin 40 prosenttia Oysissa päivätyötä tekevästä henkilökunnasta.

"Viime vuonna joukkoruokailussa käyvien osuus kasvoi melkein kymmenen prosenttia. Terveysvalistus tuntuisi siis tepsineen meillä", Kaisu Suvanto iloitsee.

Jos Oysissa henkilöstöruokaloiden käyttäjien määrä näyttäisikin lisääntyneen, niin koko maan työpaikoissa kehitys ei ole kulkenut välttämättä samaan suuntaan, arvioi johtava tutkija Paula Hakala Kelan tutkimusosastolta. "Huolestuttavalta näyttää myös se, että suurkeittiöalan koulutukseen hakeudutaan melko huonosti."

Hakalan mielestä joukkoruokailun vetoa voidaan parantaa. Ratkaisuna on kouluttaa ruokapalveluhenkilöstöä valmistamaan entistä laadukkaampaa ja maukkaampaa ruokaa.

Jo ensi viikolla alkaa koko maahan ulottuva ruokapalveluhenkilöstön jatkokoulutuskierros. Siitä vastaavat muun muassa Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Sydänliitto.

Ilmoita asiavirheestä