Istut tietokoneen ääressä ja päätät hakea keittiöstä lasin vettä. Keittiöön päästyäsi et enää muista, mitä tulit hakemaan. Pyörit keittiössä muistelemassa tulon tarkoitusta, ja vasta kun palaat takaisin tietokoneen ääreen, muistat taas vesilasin. Miksi?
"Tämäntapaiset unohtelut johtuvat usein siitä, että päässä on liian monta asiaa ajateltavana", toteaa neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski EMG Laboratorion Muistikeskuksesta. "Mutta jos vesilasin muistaa ennen pitkää, ei tilanne ole huolestuttava. Paluu lähtöpaikkaan tuo usein muistijäljen avulla asian uudelleen mieleen."
Sama pätee muuhunkin nuorten, ja miksei vähän vanhempienkin ihmisten tavanomaiseen, hyvänlaatuiseen hajamielisyyteen: vaikka nimet ja asiat ovat kateissa, ne tulevat yleensä ennen pitkää takaisin mieleen. Jos asiat katoavat tulematta enää takaisin, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Samoin apua kannattaa hakea, mikäli unohtelu vaikeuttaa jokapäiväisten asioiden hoitamista ja työntekoa.
Muistin toimintaan voivat vaikuttaa muun muassa aivokasvaimet, aivoverenkierron ongelmat ja yleensä vanhemmalla iällä dementia, altzheimer ja muut etenevät muistihäiriöt. Nuorten ja keski-ikäisten ihmisten muistikatkokset johtuvat kuitenkin usein huonoista elämäntavoista.
"Nuoremmilla yksi suuri syy on riittämätön unensaanti", Repo-Outakoski huomauttaa. Stressi, väsymys, alkoholin käyttö, masennus, unilääkkeet ja huono ruokavalio vaikuttavat myös aivojen toimintaan.
Yksi selkeä syy on liian monen asian yhtäaikainen käsittely: "Ihmisen kovalevyllä on liikaa tavaraa. Kun mielessä on useita asioita yhtä aikaa, herpaantuu keskittymiskyky."
Muistamisen laatu on myös nykyteknologian vaikutuksesta muuttunut: puhelinnumerot ovat kännykän muistissa, katuosoitteen sijasta usealla sähköpostiosoitteella voi olla muistijälki aivoissa. Tietokone itsessään on hektisempi työväline kuin takavuosien lyijykynä ja ruutuvihko.
"Tietokoneen käyttö ennen nukkumaanmenoa voi olla yksi unettomuuden syy."
Ruokavaliolla merkitystä
Luonnonlääketieteen keskus Waterin homeopaatti-refleksologi-terveydenhoitaja Marjut Nieminen on myös törmännyt työssään muistiongelmaisiin asiakkaisiin. "Jo nuorilla koululaisilla esiintyy keskittymiskyvyn ja oma-aloitteisuuden puutetta sekä hajamielisyyttä. Tämä on selvästi lisääntynyt viime vuosien aikana."
Riittävän levon lisäksi Nieminen muistuttaa ruokavaliosta: "Yleensä kaikki vitamiinit tulevat normaalista ruokavaliosta, mutta hyvänlaatuisten rasvojen riittävään saantiin kannattaa kiinnittää huomiota."
Aivoille ja hermokytköksille hyvänlaatuisina rasvoina Nieminen suosittelee kylmäpuristettuja luomu-kasvisöljyjä sekä puhtaita eläinrasvoja, voita ja kalaöljyjä. Kalassa ja kalaöljyssä oleva D-vitamiini on hyväksi muistille, keskittymiskyvylle ja vastustuskyvylle. Kalanmaksaöljyä kannattaa käyttää etenkin talvikuukausina.
Nieminen muistuttaa kuitenkin kohtuullisuudesta: pieni määrä rasvoja riittää ja liiallinen omega-3-rasvahappojen saanti ohentaa verta ja voi aiheuttaa verenvuotoa.
Repo-Outakoski huomauttaa kolesterolin olevan yksi altzheimerin tautiin altistava tekijä.
Nieminen uskoo lisäaineiden, väriaineiden ja säilöntäaineiden vaikuttavan myös muistiin ja keskittymiskykyyn. "Lisäaineita voi välttää valitsemalla mahdollisimman vähän käsiteltyjä ruokia ja luonnontuotteita."
Niin neurologi kuin luontaisterapeuttikin pitävät kiirettä muistiongelmia aiheuttavana suurena tekijänä. Nieminen vielä täsmentää tämän usein kiireeksi, jonka poistaminen on järjestelykysymys:
"Asiat pitäisi osata laittaa tärkeysjärjestykseen. Eikä aina kannata yrittää tehdä kaikkea itse, apua voi pyytää."
Naiset puhuvat myös mielenkiinto-ongelmasta. "Sellaiset asiat, jotka eivät ole kiinnostavia, unohtuvat helposti. Muistia kannattaa parantaa ja ylläpitää asioilla, joista itse pitää, vaikkapa ristisanatehtävillä. Mutta tärkeää on että asia on miellyttävä", Repo-Outakoski muistuttaa. "Useamman aistin kautta tulevat ärsykkeet jäävät mieleen paremmin."
"Työ voi olla uuvuttavaa, mutta se voi olla myös turhauttavaa, jos siitä ei saa mielihyvää", Nieminen pohtii ja mainitsee muistitoimintaa latistavana esimerkkinä työttömyyden.
Aikuiset kokevat usein uusien asioiden oppimisen työlääksi. Vaikka oppimiskyky iän myötä laskeekin, vaikuttaa Repo-Outakosken mielestä oppimiseen myös kovalevyn kuumeneminen. "Nuorempana opiskelu on kokopäivätyötä. Aikuisilla opiskelun rinnalla ovat usein työ ja perhe. Monta asiaa pyörii mielessä."