Kiin­tiö­sään­nös toi naiset kun­nal­li­seen pää­tök­sen­te­koon

Tasa-arvolain kiintiösäännös on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa tuoden naiset mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Perinteiset käsitykset elävät kuitenkin sitkeinä: hoivavietillä leimattu nainen nähdään yhä mieluummin terveydenhuollon, koulutuksen ja sivistysalan pehmeissä lautakunnissa kuin esimerkiksi teknisessä lautakunnassa.

Tasa-arvolain kiintiösäännös on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa tuoden naiset mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Perinteiset käsitykset elävät kuitenkin sitkeinä: hoivavietillä leimattu nainen nähdään yhä mieluummin terveydenhuollon, koulutuksen ja sivistysalan pehmeissä lautakunnissa kuin esimerkiksi teknisessä lautakunnassa.

Hallintotieteiden maisteri Mervi Parviaisen väitöskirjatutkimuksessa selvitetään tasa-arvolain kiintiösäännöksen vaikutuksia kunnallisten toimielinten jäsenvalinnoissa. Parviaisen tutkimustulosten mukaan naiset suhtautuvat kiintiösäännökseen huomattavasti miehiä myönteisemmin.

Puolueista eniten myönteisesti suhtautuvia on Vihreän liiton edustajissa, toista äärilaitaa edustavat perussuomalaisten vastaajat.

Kuntien osalta kriittisimmin kiintiösäännökseen suhtaudutaan alle 8 000 asukkaan kunnissa. Lääneistä myönteisimmin kiintiösäännökseen suhtaudutaan Lapin läänissä ja kielteisimmin Oulun läänissä.

Ilmoita asiavirheestä