Yliopistojen opiskelijavalintojen tulokset ovat valmiita. Joka neljäs yliopistoon hakenut sai opiskelupaikan. Ilahduttavasti kolmannes opiskelupaikan saaneista hakijoista on tämän kevään uusia ylioppilaita.
Helpoimmin opiskelupaikka heltisi teknistieteellisille ja luonnontieteellisille aloille. Kaikkein vaikeinta oli päästä opiskelemaan teatteri- ja kuvatieteitä sekä psykologiaa.
Riemunkiljahdusten sijaan hämmennys ja epätietoisuus vaivaavat monia korkeakoulupaikan tänä vuonna saaneita hakijoita. Epävarmuuden taustalla on pitkään valmisteltu, mutta puolivillainen valintauudistus, joka kiintiöi jatkossa osan opiskelupaikoista ensikertalaisille.
Nuoret joutuvat puntaroimaan, onko järkevää aloittaa opiskelu juuri tänä syksynä, jos saatu opiskelupaikka ei ole toivelistan kärjessä. Ratkaisu on tehtävä nopeasti, sillä viimeistään loppukuusta on ilmoitettava, ottaako opiskelupaikan vastaan vai ei.
Päätöksenteon tueksi tarvittaisiin hyviä neuvoja, mutta valitettavasti asiantuntijoilla ei ole antaa kunnollisia vastauksia. Valtakunnalliset linjaukset puuttuvat.
Opetus- ja kulttuuriministeriökin vihjaa nettisivullaan, että paikka kannattaa ottaa vastaan vain, jos aikoo suorittaa tutkinnon. Tänä kesänä vastaanotettava koulutuspaikka voi vaikuttaa seuraavissa yhteisvalinnoissa, kun hakija ei ole enää ensikertalainen.
Pahimmillaan uudistus ei vastaa tavoitteita, joilla halutaan alentaa opintojen aloitusikää ja vauhdittaa siirtymistä työmarkkinoille.
Hyvää tarkoittava hanke kääntyy itseään vastaan, kun se vaikeuttaa alanvaihtoa tai toisen tutkinnon suorittamista. Lisäksi se lyö korville ajattelua, jonka mukaan opiskelu kannattaa aina.
Yliopistot eivät onneksi ole nielaisseet uudistusta sellaisenaan. Useimmat yliopistot eivät aio soveltaa ensikertalaiskiintiöitä seuraavassa yhteishaussa, vaan vasta vuonna 2016. Jarruttaminen on ymmärrettävää: miksi ihmeessä yliopistot haluaisivat estää lahjakkaiden opiskelijoiden ja alanvaihtajien pääsyn yliopistoon.
Tarkoitus on, että korkeakoulut saavat itse päättää kiintiöiden koon. Alkuperäisessä lakiluonnoksessa kaikki yhteishaun paikat oli varattu ensikertalaisille. Muille olisi järjestetty erillishakuja.
Perustuslakivaliokunta ennätti kuitenkin hätiin ja muistutti, että tutkinnon suorittaneiden tai opiskelupaikan vastaanottaneiden asema ei saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi ensikertalaisiin nähden.
Perustellusti voidaan kysyä, miksi ihmisten kiusaksi tehdään lainsäädäntöä, joka johtaa kohtuuttomuuksiin ja vaarantaa yhdenvertaisuuden.
Kiintiöjärjestelmän sijaan yliopistot voivat kehittää omia toimintojaan. Järkevintä olisi, että opintojen korvaavuus, siirtymät ja alanvaihdokset yliopiston sisällä tehtäisiin mahdollisimman joustaviksi. Näin pääaineen vaihtajat eivät aiheuttaisi tyhjäkäyntiä. Nyt he rasittavat turhaan yhteishakua ja vievät paikkoja ensikertalaisilta.
Pääkirjoitus