Keskiviikkona Oulun käräjäoikeudessa jatkuneen Riihi-säätiö-oikeudenkäynnin suurimmaksi kiistanaiheeksi eri osapuolten välillä nousi kysymys siitä, mihin valtion varoin tuetut ja sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavat kiinteistöosakeyhtiöt saavat varojaan käyttää.
Syyttäjän näkemys oli tiukka: niitä voidaan käyttää ainoastaan lainojen korkojen ja lyhennysten maksuun sekä kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon.
"Kaikki muu kuin toimialaan liittyvä varojen käyttö on anastamista", totesi kihlakunnansyyttäjä Heikki Arjas.
Jutun pääsyytetyn Toivo J. Kannisen avustaja asianajaja Pekka Harju oli toista mieltä. Hänen mukaansa mitkään säännökset eivät kiellä niitä käyttämästä varojaan myös muihin tarkoituksiin, esimerkiksi vuokralaisille tarkoitettujen lahjakirjojen ostoon ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.
Hänen mielestään syyttäjän väite, että yhtiöiden varoja olisi ohjattu Kannisen ja hänen perheensä yksityiskäyttöön on mustamaalausta.
Arjas ihmetteli, että yhtiöiden tilintarkastaja ei ollut puuttunut niiden vuosikausia jatkuneisiin taloudellisiin väärinkäytöksiin. Hän arvosteli myös säätiöiden valvonnasta vastaavaa Patentti- ja rekisterihallitusta valvonnan ylimalkaisuudesta.
"Mikäli kiinteistöyhtiöissä olisi ollut osakeyhtiölain edellyttämä KHT-tilintarkastaja (keskuskauppakamarin hyväksymä) väärinkäytöksiä olisi tuskin tapahtunut", Arjas totesi.
Arjas toisi käsityksensä, jonka mukaan niin Riihi-säätiössä kuin omistamissa kiinteistöyhtiöissä kaikki päätöksenteko oli keskittynyt Toivo J. Kanniselle. Esimerkkinä hän mainitsi yhden säätiön omistaman kerrostalon rakentamisen.
"Edes tässä tapauksessa säätiön hallitus ei osallistunut päätöksentekoon, vaan sen teki yksin säätiön silloinen puheenjohtaja Kanninen", Arjas sanoi.
Kannisten lasten avustajat kiistivät päämiehiään vastaan nostetut syytteet törkeistä kavalluksista tai vaihtoehtoisesti avun annosta niihin.
Heidän mielestään pelkästään se, että he kuuluivat kiinteistöyhtiöiden hallituksiin ei tee heistä syyllisiä syyttäjän väittämiin "tahallisiin ja vakaviin rikoksiin".
"He eivät olleet sellaisissa asemissa, että olisivat voineet syyllistyä kavallusrikoksiin. Heillä ei ollut varoja käytössään", yksi avustajista totesi.
Puolustus vetosi myös lasten nuoreen ikään. Se ei käsittelyn aikana kuitenkaan selvennyt, miksi taloyhtiön hallituksessa istui tällaisia nuoria ja kokemattomia jäseniä. Oikeudenkäynti jatkuu tänään torstaina kavallusepäilyjen yksityiskohtaisemmalla käsittelyllä.