Oulu
Kuntakohtaiset erot kiinteistöveroissa ovat Suomen Kiinteistöliiton selvityksen mukaan suuria, oli sitten kyse kiinteistöveroprosenteista tai kiinteistöveron tuotosta suhteessa kunnallisveron tuottoon.
Suomen Kiinteistöliitto julkisti keskiviikkona keräämänsä tilaston koko maan kuntien kiinteistöveroista. Vakituisen asuinrakennuksen keskimääräinen verokanta on 0,26 ja vapaa-ajan rakennuksen 0,80 prosenttia.
Kiinteistöt maksavat parhaillaan kymmenettä kertaa kiinteistöverojaan. Veroja kertyy kaikkiaan 0,6 miljardia euroa. Kiinteistövero vastaa keskimäärin lähes yhden kunnallisveroprosentin tuottoa.
Asuinkiinteistöstä joutuu maksamaan eniten kiinteistöveroa Kannuksessa, joka ainoana kuntana verottaa vakituista asuinrakennusta lain salliman 0,50 prosentin maksimin mukaan. Kannuksessa verotusarvoltaan 68 000 euron asunnosta menee veroa tänä vuonna 425 euroa.
Yli sata Manner-Suomen kuntaa soveltaa 0,22 prosentin minimiä ja toistakymmentä Ahvenanmaan kuntaa ei verota vakituista asuinrakennusta lainkaan. Ahvenanmaalla on oma verolainsäädäntönsä.
Kymmenen kuntaa verottaa lain salliman enimmäismäärän tonteista ja muista kuin asuinrakennuksista, eli niissä yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,00. Koviin verottajiin lukeutuvat kaupungeista Imatra, Kannus, Kemi, Kotka, Kuusankoski, Rovaniemi, Vaasa ja Ähtäri.
Lain sallimassa minimissä - 0,50 prosenttia - pitäytyy noin sata Manner-Suomen kuntaa, suurista kaupungeista tässä joukossa on vain Espoo. Useat Ahvenanmaan kunnat käyttävät tätäkin alempaa verokantaa.
Vapaa-ajan asuinrakennusta verottaa tasan yhden prosentin maksimin mukaan kahdeksan ja 0,50 prosentin minimin mukaan toistakymmentä kuntaa.
Veron merkitys
vaihtelee
Myös kiinteistöveron merkitys vaihtelee huomattavasti, muistuttaa Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Juha Mynttinen.
Mynttisen mukaan niin sanotuissa kesämökkikunnissa, joissa verotulot muuten ovat pieniä, kiinteistöveron osuus voi olla kaikista veroista liki neljännes.
Keskimäärin kiinteistöverosta kertyy vajaat viisi prosenttia kunnan kaikista verotuloista. "Ne ovat kunnille tärkeitä tuloja joka tapauksessa", Mynttinen sanoo.
Kiinteistöliiton mukaan yleinen linja kiinteistöveron viime vuosien korotuksissa on ollut juuri mökkikuntien näkyminen korottajien listalla.
"Mutta on sellaisiakin mökkikuntia, jotka haluavat pitää veron alhaalla saadakseen uusia mökkiläisiä, koska he vilkastuttavat elinkeinoelämää", Mynttinen huomauttaa. "Eri kunnissa on vähän erilaisia taktiikoita."
Suomen Kiinteistöliiton kokoamien tietojen mukaan täksi vuodeksi kiinteistöveroa nosti noin 60 kuntaa.
Oulun läänissä ei peritä huippuveroja
Koko läänin alueella kiinteistöveroja maksavat saavat kuitenkin keskivertosuomalaista pienempiä laskuja. Asuinkiinteistöjen verotuksessa 15 kuntaa ylittää koko maan keskiarvon, mutta 36 kuntaa alittaa sen.
"Me olemme mielissämme siitä, että Oulun läänin kunnat eivät ole lähteneet ottamaan huippuveroja kiinteistöistä", sanoo Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Pekka Luoto.
"Mutta kyllä meillä pelko on siitä, että poliitikot tulisivat veroa nostamaan", Luoto huolehtii. Kiinteistövero on kunnille Luodon mukaan helppo verotustapa.