Pudasjärvi
Hiihtokeskuksissa tänä vuonna tehty tonttien verotusarvojen tarkistus on johtanut pienten maanomistajien kannalta umpikujaan Syötteellä.
Kiinteistöverotuksen rajun nousun vuoksi yksityiset maanomistajat yrittävät selvitä kohtuuttomista maksuista purkamalla vuosien punnerruksella saatuja kaavoja. Rakentamattomien tonttien verotus on kuukausien selvittelyjen jälkeenkin maanomistajien mielestä kohtuuton.
Verohallitus nosti hiihtokeskusten tonttien verotusarvoja Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen perusteella.
Maakaupparekisterin hintatietojen perusteella lasketut uudet verotusarvot otettiin käyttöön Syötteen lisäksi Vuokatissa ja Himoksella. Parhaillaan VTT tekee vastaavaa selvitystä Lapin hiihtokeskuksissa.
Syötteellä verotus menikin metsään sen vuoksi, että tontin verotus on kaikkialla sama. Kauppahintoja vertailemalla laskettu verotusarvo vääristyy, sillä kaukana keskuksesta olevat tontit ovat kooltaan isoja. Kilometrien päässä hiihtokeskuksesta kaavoitettujen rakennuspaikkojen myyntihinta on huomattavasti heikompi. Syrjäisyyden vuoksi niiden kauppakin on lähes pysähdyksissä.
Apu on lujassa
Syötteellä lomatontteja kaavoittaneet maanomistajat ovat yrittäneet hakea kohtuuttomaan verotukseen apua monelta suunnalta, mutta tähän saakka tie on noussut pystyyn joka suunnalla.
Oululainen yrittäjä Jouko Naamanka kertoo, että kesäkuussa alkanut veroruljanssi on käsittämätön. Lomatunnelmat romahtivat hänen perheessään kerralla, kun verottaja lähetti Naamangalle uudet kiinteistöverolaput 11:sta rakentamattomasta kaavatontista.
Ensimmäisen version mukaan kiinteistövero nousi 4 445 euroon. Lisäksi lomatonttien verotusarvojen tarkistus toi omaisuusveroa lisää saman verran, eli koko vuotuinen mätky oli lähes lähes 10 000 euroa.
"Tälle syksylle minulle on tullut jo kuudet verolaput", Naamanka naurahtaa.
Korjausten jälkeen rakentamattomien tonttien kiinteistövero on saatu alennettua 1 250 euroon vuodessa. Varallisuusvero nousee suunnilleen saman verran.
Naamangalta ei ole puuttunut ainakaan aktiivisuutta verosotkujen selvittelyssä: selvityspyynnöt ovat menneet verohallituksen pääjohtajalle, valtiovarainministerille ja oikeusministerille, paikalliselle verottajalle ja Pudasjärven kunnalle. Lisäksi hän on tutkinut kaavamuutosta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa.
Kaikki takajaloillaan
Naamangan lisäksi Syötteeltä lomatontteja omistavat 19 yksityistä maanomistajaa ovat myös kirjelmöineet Pudasjärven kuntaan ja pyytäneet yhteistä neuvottelua.
Syötteen matkailun uranuurtaja Atte Särkelä on kauhuissaan verokohtelusta. Särkelä laskee, että parinkymmenen vuoden aikana yksistään hänen ja Naamangan yrittäjyyden tuloksena alueelle on rakennettu puolensataa loma-asuntoa. Särkelä esittelee Särkiperään viimeksi laadittua kaavaa. Rakennuspaikkoja on 30, mutta ne eivät mene kaupaksi.
"Tällaisilla veropäätöksillä pysäytetään viimeinenkin yrittäminen maaseudulla."
Pudasjärven kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho sanoo, että kunta on asiassa voimaton, sillä se ei voi päättää muusta kuin kiinteistöveroprosentista.
Kovasta myllytyksestä huolimatta lähtöruudussa seisovaan Syötteen kiinteistöverotukseen yritetään löytää ratkaisua Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kuntien, Koillismaan verotoimiston ja ympäristökeskuksen palaverissa 3. joulukuuta.
Naamanka ei aio tyytyä verotukseen, minkä vuoksi hän ryhtyy purkamaan lomatonttiensa kaavoitusta. Hänen maidensa kaavojen käsittely on kestänyt kymmenen vuotta.
Syötteen hiihtokeskuksen tonttien arvojen perusteella lasketut verotusarvot ovat hänen mielestään täysin järjettömät, sillä Huuhkasen vesistön tuntumassa olevalta kaava-alueelta on matkaa laskettelurinteille yli 10 kilometriä.
Kiinteistöverot nostaa pilviin se, että toisessa vaiheessa kaavoitetut luontotontit ovat 1,5 hehtaarin kokoisia. Laajennusosan tonteista ei ole myyty ainoatakaan. Naamangan mukaan ainoaksi konstiksi jää purkaa kaavoitus.
Tavanomainen käsittely
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Pudasjärven kaavoja valvova arkkitehti Antti Huttunen sanoo, että käytännössä kaavan purkaminen on samanlainen kuin kaavamuutos. Se on käsiteltävä kunnanhallituksessa ja -valtuustossa, oltava nähtävillä ja kaavoista on valitusoikeus.
"Ei ole hyvä asia, että verotussyistä lähdetään purkamaan kaavoja", Huttunen harmittelee.
Verohallituksen ylitarkastaja Eila Närhi on vaitelias Syötteen kiinteistöverotuksen mutkista. Hänen mukaan vastaavia valituksia ei ole tullut muista hiihtokeskuksista. Ainoa ratkaisu nykyisessä tilanteessa onkin hänen mielestään se, että verovelvollinen hakee oikaisua verotukseensa.
Jouko Naamangan mielestä maanomistajat ovat kuitenkin seinää vasten, sillä uudessa tilanteessa tarvitaan ennakkotapaus. Sen hakeminen ylemmistä oikeusasteista vie yleensä vuosia", hän sanoo.