Oulu Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ilmoitti kesäkuussa pidetyssä Kuntaliiton valtuuston seminaarissa tulossa olevista kiinteistöverojen korotuksista.
Verot nousevat valtaosassa kuntia, jos kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä tarkistustyöryhmän valmistelussa olevat nousut toteutuvat esillä olleiden kaavailujen suuruisina.
Suurin osa kansalaisten verojen korotuksista johtuu verojen alarajojen nostosta, mutta esimerkiksi voimalaitoskunnissa puree myös ylärajojen tarkistus. Lähes kaikki voimalaitoskunnat ovat määränneet voimalaitosten kiinteistöverot lain mukaiselle ylärajalle.
Sisäministeriön neuvottelevan virkamiehen Rainer Alasen johtama valmistelutyöryhmä selvittää korotuksen määrää. Alanen ei ota kantaa tulossa olevien korotusten tasoon. "Olemme tehneet alustavia laskelmia, eivätkä asianomaiset ministerit ole vielä tehneet linjauksia", Alanen sanoo.
Työryhmässä mukana oleva Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä kertoo, että valmisteluissa lähtökohtana on ollut alarajojen nosto 50 prosentilla. Koelaskelmissa tuotto kunnille on vuodessa 60-90 miljoonaa euroa.
Jos rajat nousevat 50 prosentilla, valtaosassa kuntia tulisi nousuja kiinteistöveroihin.
Korotusta on valmisteltu työryhmässä yksituumaisesti. Sen sijaan verotusarvojen määräämisen perusteisiin ei tiettävästi ole tulossa muutoksia.
Virkamiesvalmistelussa seuraava vaihe on sisäasiainministeriön ylijohtajan Cay Sevónin vetämän rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tarkistustyöryhmän johtoryhmä. Siinä mukana oleva Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kertoo, että korotuksen suurimpia "voittajia" ovat voimalaitoskunnat.
"Nyt neuvotellaan siitä, otetaanko osa voimalaitosten kiinteistöveroista pois verontasauksesta", Kietäväinen kertoo. Jos vero jää edelleen mukaan tasaukseen, korotukset menevät voimalaitoskunnilta hukkaan, koska niistä lähes kaikki saavat tasausta.
Virkamiesesityksen korotuksista on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Korotus tulee voimaan vuoden 2006 alusta. Asiaa koskeva lainmuutos pitää hyväksyä viimeistään kesällä 2005.
"Ei tämä oikein ole sopusoinnussa yleisen veroalen kanssa", Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä myöntää.
Korotus riipaisee kovasti esimerkiksi oululaisia, koska nykyinen asuntojen kiinteistövero määräytyy kaupungissa taulukon alarajan mukaan. Jos asuinkiinteistöjen alaraja nousisi 0,22 prosentista 0,33 prosenttiin, verotusarvoltaan 100 000 euron omakotitalossa veroa joutuisi pulittamaan 330 euroa, kun nykyisin samassa pääsee 220 eurolla.
Kaikkiaan Pohjois-Suomessa pakkokorotuksia tulisi ainakin 15 kuntaan, joissa jokin kiinteistövero on alarajoilla. Jos alarajat nousevat peräti 50 prosentilla, korotuksia tulisi valtaosaan kuntia.
Annetaan kuntien itsensä päättää
Suomen Kiinteistöliiton tutkimusjohtaja Mauri Marttila ei hyväksy lainkaan alarajojen korotusta.
"Jos korotuspaineita on, tehtäköön ne ylärajoille ja annettakoon kuntien päättää itse verosta. Emme halua paluuta vuosisadan vaihteen tilanteeseen, jolloin kunnat pakotettiin nostamaan kiinteistöverojaan alarajojen korotuksen kautta. Nyt toistasataa kuntaa joutuisi pakosta nostamaan verojaan, kun laki muuttuu. Vaikka tämä kuuluu kuntien päätösvaltaan, valtio tavallaan päättäisi kuntien puolesta", Marttila pelkistää.
Kiinteistöverojen pakkokorotukset eivät muutoinkaan ole Kiinteistöliiton mielestä ajankohtaisia, koska veroprosenttien alarajoja on nostettu kymmenessä vuodessa 120-150 prosenttia. Muutenkin kiinteistöverot ovat kasvaneet huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kunnan tuloverot.