Utsjokelaiset saavat maksaa kolmanneksi ja rovaniemeläiset viidenneksi ankarimpia asuntojen kiinteistöveroja koko maassa. Pohjois-Pohjanmaan himoverottaja Pyhäjärvi sijoittuu koko maan tilastoissa yhdeksänneksi.
Suomen kiinteistöliitto on verrannut tämän vuoden kiinteistöveroja esimerkkikiinteistön avulla. Kun eniten verottavan Enon asukkaat joutuvat maksamaan veroa tänä vuonna 425 euroa, selviävät alarajaa soveltavien 40 kunnan kiinteistönomistajat samanlaisesta asunnosta vain 197 eurolla. Pohjois-Suomesta tähän joukkoon pääsee vain kolme kuntaa.
Oululaiset pääsevät nauttimaan 214 eurollaan maakunnan viidenneksi pienimmistä veroista. Listalla kolkuttelee pohjoisen veturin perässä Raahe ja edellä Vihanti. Esimerkiksi Oulunsalo, Kempele ja Haukipudas sijoittuvat keskivaiheille, ja kiiminkiläiset pääsevät lähikuntia selvästi pienemmällä uhrauksella.
Oululaiset joutuvat maksamaan vähiten asunnostaan kiinteistöveroa, kun sitä verrataan 15 suurimman kaupungin verorasitukseen. Eniten isojen kaupunkien asukkaiden kukkaron päälle käydään Vantaalla.
21 kuntaa rokottaa kesämökkien omistajia lain suoman raskaimman mukaan. Sekä kesämökkiä että tonttia verottaa Pohjois-Suomessa ankarimman mukaan Rovaniemi. Kiinteistöliiton esimerkkilaskelmassa perittävä Rovaniemen 170 vero on yli kaksinkertainen edullisimpiin verrattuna.
Liitto huolissaan
verojen noususta
Pohjois-Pohjanmaalla raskaimmin mökkiläisiään verottaa Pyhäntä, mutta hyvässä tutumassa seuraavat Ylivieska, Hailuoto, Sievi, Haukipudas, Pyhäjärvi, Ii ja Kuusamo. Pienimmällä, 85 euron maksulla selviävät mökin omistajat Limingassa, sitten seuraavat Oulu, Lumijoki, Vihanti, Reisjärvi ja Piippola.
Täksi vuodeksi kiinteistöveroaan nosti joka kuudes kunta. Verot alenivat viidessä kunnassa. Pohjois-Suomessa kiinteistöverot nousivat 16 kunnassa. Verojaan nostivat muun muassa Haukipudas, Ii, Kuusamo, Oulainen ja Pyhäjärvi. Kunnat nappaavat kiinteistöveroista tuloja tänä vuonna 720 miljoonaa euroa.
Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen kiinteistöliitosta korostaa, että kiinteistövero kirpaisee jokaista. "Se näkyy myös vuokralla asuvilla, kun esimerkiksi kunnallisveroa eivät välttämättä kaikki joudu maksamaan." Kunnat ovat nostaneet viime vuosina mieluummin kiinteistöveroja kuin muita veroja.
Kunnilta toivotaan
maltillisia päätöksiä
Marttila toivoo, että kunnat olisivat maltillisia ensi vuoden veropäätöksissään. Hän muistuttaa, että kiinteistövero on ainut varallisuusvero vuodenvaihteen jälkeen, kun valtiolle maksettava varallisuusvero poistuu.
Kiinteistöliitto vastustaa jyrkästi suunnitelmia, jonka mukaan kiinteistöverojen alarajaa nostetaan ja ylärajat poistetaan. Alarajojen nostossa lainsäätäjä tekee likaisen työn ja pakottaa sellaiset kunnat nostamaan veroja, jotka nyt pärjäävät alhaisilla veroilla.
"Jos kahdesta pahasta pitää valita, niin alarajan nosto olisi vielä huonompi vaihtoehto kuin ylärajojen poisto", Marttila sanoo.
Ensi vuodelle nousua ei ole tulossa, koska eduskunnalle ei ole tehty asiasta esitystä, vaikka sisäasiainministeriön työryhmä aikoinaan tällaista esitti.
Sen sijaan eduskunnalle on annettu lakiesitys, jonka mukaan pääkaupunkiseudun 14 kuntaan tulee rakentamattomille tonteille korotettu kiinteistövero.