Suomalaisten suuri enemmistö eli keskituloiset voivat varautua siihen, että verotus kevenee hitusen, mutta muut verot, kuten osinko- ja kiinteistöverot nousevat. Uusia palveluita ei ole enää näköpiirissä.
Linjaukset käyvät ilmi talousneuvoston pääsihteerin Seppo Leppäsen työryhmäraportista Verotus kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Työryhmä on pääministeri Paavo Lipposen nimittämä. Työryhmä luovutti keskiviikkona raporttinsa pääministerin johtamalle talousneuvostolle.
Leppäsen mukaan raportissa pyritään vastaamaan, millaisessa toimintaympäristössä Suomen verotusta hoidetaan lähivuosina. Raportti on hyvin pitkälle strategista tarkastelua. Lopulliset päätökset joutuu tekemään seuraava hallitus.
Pitkällä aikavälillä
veroja alennettava
Leppänen muotoilee, että noin kymmenen vuoden perspektiivillä on painetta alentaa sekä yritysverotusta että osaavien työntekijöiden, huippuammattilaisten, verotusta. Syynä on kansainvälinen verokilpailu, jossa Euroopan reunalla sijaitsevan Suomen pitää olla joustava ja nopea.
"Lyhyellä aikavälillä Suomessa ei ole suuria paineita verojen alentamiseen, koska julkisen talouden tasapaino on hyvä. Uudet EU-maat tuovat kuitenkin veropaineita Suomeenkin", arvioi Leppänen raporttia esitellessään.
Työryhmä on tehnyt raporttiinsa kaksi laskelmaa veronkevennyksistä. Toinen on "maltillinen" ja toinen "huomattava". Molemmissa malleissa talouskasvun suuruus on arvioitu samaksi.
Maltillisessa mallissa verotus kevenisi vuoteen 2010 mennessä 2,3 miljardia euroa.
"Huomattavan" veronkevennyksen mallissa veronkevennykset olisivat yhteensä 8,5 miljardia euroa.
Leppänen arvio heti tuoreeltaan, että kovempi eli "huomattavan veronkevennyksen laskelma" ei ole todennäköinen. Sille ei löytyne poliittista kannatusta.
"Verojen laskun lisäksi joudumme etsimään myös menosäästöjä tai vähintäänkin pitämään tiukasti kurissa julkisten menojen kasvun, jos verotusta lähdetään kehittämään maltillisen linjauksen mukaisesti", painottaa Leppänen.
Hän arvioi, että suomalaisten on turha odottaa julkiselta sektorilta "namuja" seuraavan 20 vuoden aikana.
Leppänen myöntää, että hänen raporttinsa ei ole niin tiukka kokonaisuus kuin viime perjantaina julkistettu ylijohtaja Lasse Arvelan yhteisö- ja osinkoverotusta pohtinut raportti.
"Meillä työryhmän työskentelyssä ei ollut ohjelmallista tavoitetta. Meidän raportistamme voi ottaa osiakin poliittiseen päätöksentekoon. Raportit tulevat varmaankin mukaan seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Pallo on nyt poliittisella järjestelmällä."
Leppänen välitti pääministeri Lipposen terveiset, että kumpaakaan raporttia ei heti ammuttaisi alas.
Kiinteistöverosta
löytyisi miljardi euroa
Leppänen painottaa, että verotuksen tulonjakovaikutusten on vastattava kansalaisten oikeustajua.
"Mikäli tulonjakovaikutuksia halutaan tehostaa, kannattaa harkita osinko- ja muiden pääomatulojen verotuksen sekä lahja- ja perintöverotuksen kiristämistä. Se voisi tapahtua luontevasti silloin, jos osinkotulojen verohyvitysjärjestelmästä luovutaan."
Leppänen työryhmineen on osinkojen verotuksessa samoilla linjoilla kuin Arvelan työryhmä. Arvela esittää palaamista osinkojen kaksinkertaiseen verotukseen, jolloin verotus pomppaisi nykyisestä 29 prosentista 43,75 prosenttiin.
"Osinkojen kahdenkertaisen verotuksen jälkeenkään Suomen osinkoverotus ei olisi vielä maailman huippua", kuittaa Leppänen.
Huomattavat työ- tai yritysverotuksen kevennykset johtaisivat Leppäsen mukaan julkisen talouden alijäämään, koska kevennykset eivät rahoita itseään täysimääräisesti.
"Verotulomenetysten korvaamiseksi voidaan harkita välillisen verotuksen ja kiinteistöverotuksen nostamista, osinkojen verotuksen kiristämistä ja henkilöverotuksen vähennysten karsintaa. Kokonaisveroaste ei tällöin vastaavasti alene."
Leppänen laskee, että esimerkiksi kiinteistöverosta löytyisi miljardi euroa lisää tuottoa, jos se nostettaisiin EU:n keskitasolle. "Aluepoliittisesti se on kuitenkin aika hankala, jos metsätkin otetaan kiinteistöveron piiriin", Leppänen myöntää.
Ansiotulojen alentamisen Leppänen ohjaisi tulojen ylä- ja alapäähän.
"Ylimpien tulojen marginaaliveroprosenttien alentaminen olisi halvempaa kuin kaikkien ansiotulojen verotuksen alentaminen. Pienituloisten veroastetta pitäisi laskea muita enemmän. Keskituloisille ei ole tulossa oikein mitään."