Kiinteistövero voi olla jopa yli kaksinkertainen samanlaisesta asunnosta eri kunnissa. Suunta on myös selvästi ylöspäin; joka viides kunta korotti tälle vuodelle kiinteistöveroja. Nykyistä pienempään veroon tyytyi vain kuusi kuntaa.
Eniten Suomessa joutavat maksamaan asumisen kiinteistöveroa kannuslaiset, mutta heti perässä tulevat Utsjoki ja Rovaniemi. Kärkipaikoilla ovat pohjoisesta myös Kemi ja Vuolijoki.
Kun rovaniemiset joutuvat pulittamaan laskelmassa käytetystä asunnosta kiinteistöveroa peräti 374 euroa, perivät lain mukaista alarajaa käyttävät sata kuntaa veroa vain 197 euroa.
"Kaikkia keinoja
on kokeiltu"
Oulun läänissä halvimman mahdollisen veron kuntia ovat Kempele, Kiiminki, Liminka, Ruukki ja Ylikiiminki. Maksimia (0,50 prosenttia) perivät Kannus ja Utsjoki.
Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton torstaina julkistamasta selvityksestä.
Talous- ja laskentapäällikkö Maija Ylikunnari Rovaniemeltä sanoo, että kaupungin korkea kiinteistövero vastaa 1,5 veroprosentin tuottoa.
"Kaikkia keinoja on yritetty käyttää ja etsiä tasapainoa eri veromuotojen välillä. Kaikki tulot on rapattu.".
Kaupungin kiinteistöverot nousivat nykyisiin huippulukemiinsa jo vuoden 1999 alusta lähtien. Sen jälkeen kunnallisveroja on nostettu pariin otteeseen, viimeksi tämän vuoden alussa 19,25:een.
Ylikunnari ei usko, että korkea kiinteistövero karkottaa asukkaita tai yrityksiä naapuriin. "Erot ovat rahassa pieniä verrattuna esimerkiksi matkakustannuksiin."
Kuntien erot kaikissa kiinteistöveroissa hurjia
Kaikkiaan 12 kuntaa perii korkeinta lain sallimaa (1.00 prosenttia) yleistä kiinteistöveroa, jonka mukaan määrätään esimerkiksi tonttien vero.
Kalleimpien kuntien joukossa ovat muun muassa Pohjois-Suomen kunnat Kemi, Rovaniemi ja Savukoski.
Mökeistä rokottaa maksimiverot 12 kuntaa ja pienimpään mahdolliseen veroon tyytyy kymmenen kuntaa.
Rovaniemellä joutuu Kiinteistöliiton laskemasta esimerkkimökistä (tontin verotusarvo 4 250 euroa ja rakennuksen 12 750 euroa) pulittamaan kiinteistöveroa 170 euroa, kun Limingassa ja Kempeleessä kunnalle riittää 85 euroa.
Koko maan kärkitiloilla ovat myös Kemi ja Paltamo.
Perinteiset saaristokunnat, esimerkiksi Korppoo miehittävät mökkiveron kärkisijoja.
Sen sijaan Pohjois-Suomen suurimpien mökkikuntien linja on maltillinen. Kalajoki tyytyy 112 euroon ja Kuusamo 121 euroon. Hailuoto sijoittuu sen sijaan listan yläpäähän 142 eurollaan.
Kiinteistöliiton mielestä kehitys kohtuuton
Kiinteistöveroista napsahtaa kuntien kassaan tänä vuonna 680 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin yhden kunnallisveroprosentin tuottoa.
Tuotto on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1993. Kunnat ovatkin entistä hanakammin turvautuneet kiinteistöveroprosenttiensa nostoon kunnallisveron asemasta. Sen tuotto on noussut kymmenessä vuodessa vain 55 prosenttia.
Kiinteistöliiton toimitusjohtajan Ukko Laurilan mukaan kiinteistöverosta on tullut kuntatalouden paikkauskeino.
"Kuvaavaa on, ettei kiinteistöverosta ole mainintaa hallitusohjelman asuntopoliittisessa osiossa, vaan esitys on ohjelman kuntatalouden puolella."
Kiinteistövero ja muut kunnalliset maksut muodostavat jo puolet yhtiövastikkeesta. Asumisen kokonaiskustannukset ovat nousseet selkeästi enemmän kuin muut elinkustannukset.
Kiinteistöt ovat joutuneet muun muassa laiminlyömään peruskorjauksia.
"Suurella osalla asunto-osakeyhtiöitä on edessään merkittäviä kustannuksia nostavia peruskorjauksia. Myös esimerkiksi märkätilojen uudistaminen nykymääräysten mukaiseksi vaatii rahaa. Mistä ne otetaan?" huolehtii toimitusjohtaja Laurila.
Esimerkiksi päivittäistavaraliikkeet katoavat Helsingistä keskustan korkeiden kiinteistönhoitokustannusten vuoksi.
"Tähän vaikuttaa nimenomaan entistä kireämpi kiinteistöverotus."
Kiinteistöliitto vaatii jäitä hattuun kiinteistöverojen nostajille.
"Kuntien pitäisi olla maltillisia korotuksissa. Nousu tulisi rajoittaa kustannusten nousuun. Nyt se on kaksinkertainen," toteaa Laurila.