Neljännes kunnista arvioi yksityisten kiinteistöpalveluyritysten tuottavan palveluja kunnalle nykyistä enemmän vuoteen 2005 mennessä. Neljä viidesosaa yrityksistä uskoi puolestaan kuntien ostopalvelujen käytön lisääntyvän.
Muun maussa nämä tiedot ilmenevät tiistaina julkistetusta Suomen kuntaliiton, Kiinteistöpalvelut ry:n ja Palvelutyönantajien selvityksestä, jonka on tehnyt Pekka Lith.
Nopeinta kasvua ennakoidaan siivouksessa, koska kunnat ostavat nykyisin vain vajaan kymmenesosan siivouspalveluistaan. Muissa kiinteistöpalveluissa, kuten rakennusten kunnossapidosta ja ulkotilojen hoidossa ovat ostot nyt jo liki kolmanneksen kustannuksista.
Ostopalveluilla on monia esteitä. Kunnat eivät ole tehneet palvelujen tuotantotavoista riittävästi poliittisia linjauksia. Myöskään yrityksiä ole välttämättä paikkakunnalla. Ostoilla ei aina saavuteta riittävästi säästöjä.
Kuntien mielestä yritykset kehittävät hyviä uusia toimintatapoja ja laatujärjestelmiä. Kritiikkiä saivat töiden suunnittelu ja johtamisen taso sekä, että asiakkaiden tarpeita ei oteta riittävästi huomioon
Muutos ei kovin suuri
Yhä suurempi osa kiinteistöpalveluista tehdään niihin erikoistuneissa yrityksissä. Kuntien palkkalistoilla kiinteistötöissä on 15 300 työntekijää, missä on laskua 12 prosenttia vuodesta 1995. Kuntien kiinteistöpalvelut maksavat 700 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä siivous nappaa 260 miljoonaa.
"Kuntien ennustama muutos on aika pientä ja tasaista, ei mitään rytinää", sanoo tutkimusta esitellyt Kuntaliiton rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki.
Kunnissa on isoja eroja. Esimerkiksi Hämeenkyrö ja Karkkila ostavat siivouksestaan 95 prosenttia, kun Kuhmo ja Ranua taas eivät osta yhtään. Ostoissa on monenlaista liikettä. Niinpä Helsingin kaupunki osti siivouspalveluita kouluille ryminällä vuosina 1994-1997, mutta ei osta enää, koska "siellä ei oltu tyytyväisiä siivouksen tasoon". Esimerkiksi Espoossa ostetaan paljon pieniltä liikkeiltä, koska "niissä markkinat ovat lähellä toimintaa ja tuotantoa."
Ruokojoki uskoo, että pienet yritykset voivat saada jalansijaa, etenkin kun ostot laajenevat eri paikkakunnille. Myös keskieurooppalainen kokonaispakettimalli leviää Suomeen. Siinä sama tuottaja vastaa monista eri palveluista. Myös erilaiset tilojen vuokraukset yleistyvät. Esimerkiksi Espoon Kuninkaantien lukio- ja liikuntakeskuksessa kaupunki vastaa vain opetuksesta, ja se ostaa kaikki muut palvelut. Kempele selvittää Linnakankaan koulun ja päiväkodin rakentamista siten, että kunta vuokraisi tilat yrittäjältä.