Oulu Kiinteistön omistaja on lain mukaan vastuussa siitä että talon asukkaat saavat hengittää kodissaan hyvää sisäilmaa. Omistajavastuu koskee kaikkia sisäilmaan liittyviä rakenteellisia tekijöitä, ilmanvaihtokanavista vesi- ja viemäriputkistoihin. Osakkeenomistajan vastuulla ovat puolestaan huoneiston sisäosat, lakimies Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitosta sanoo.
Hän luennoi keskiviikkona Oulussa järjestetyssä Sisäilmavuosi 2002 -kampanjan seminaarissa.
Jos sisäilma ei ole kunnossa, pitää kiinteistön omistajan korjata tilanne. Terhon mukaan omistajan on myös korjattava mahdolliset huonon sisäilman aiheuttamat vahingot, esimerkiksi pilalle menneet sisäpinnoitteet.
Asukkaallakin vastuunsa
Pieniä poikkeuksia lain määräyksiin voi tuoda se, että kiinteistöosakeyhtiö voi yhtiöjärjestyksessä lisätä osakkaiden vastuuta.
Vastuukysymyksistä on aikojen kuluessa väännetty kovastikin kättä kiinteistön omistajien ja asukkaiden välillä. Pelisäännöt eivät vieläkään ole kaikkien tiedossa, vaikka laki vetää asiassa selvät rajat.
"Meille tulee asiasta kysymyksiä jatkuvasti ja selvitämme, kuka mistäkin asiasta vastaa. Oikeuteen vastuukysymyksissä päädytään silti harvoin", Terho sanoo.
Aivan kaikki vastuu sisäilman laadusta ei lankea kiinteistön omistajalle. Osakkaalle ja vuokralaiselle on sälytetty velvollisuus tarkkailla mahdollisia ongelmia ja virheitä. Havainnoista pitää myös ilmoittaa välittömästi isännöitsijälle, Terho huomauttaa.
Oma lukunsa ovat asukkaan itsensä tekemät tai teettämät muutokset ja remontit huoneistossa. Jos ongelmien todetaan johtuvan niistä, vastuu siirtyy asukkaalle.
Terho muistuttaa, että muutosten tekoa asunnoissa on syytä valvoa. Omistajan taas kannattaa antaa ohjeita asiasta.
Yleisimpiä sisäilman pulmia ovat huono ilmanvaihto, liian lämmin huoneilma sekä rakenteiden kosteus- ja homevauriot.
Ongelmat korjattava nopeasti
Huonosta sisäilmasta ei kannata kärsiä, vaan asiaan on tartuttava aina pikimmiten, toiminnanjohtaja Jorma Säteri Sisäilmayhdistyksestä korostaa. Sisäilman ongelmat johtuvat aina virheistä, esimerkiksi ilmastointijärjestelmän väärästä käytöstä, jotka ovat korjattavissa.
Sisäilmaston ongelmat kehittyvät yleensä vähitellen. Säteri kehottaa seuraamaan tilannetta säännöllisesti. Hyviä mittareita ovat rakenteiden kunto, ilmanvaihto, lämpötila, kosteus ja vaikkapa haju.
Huonosta sisäilmasta kertoo myös asukkaiden oireilu, esimerkiksi ihon, silmien, hengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireet.
Varsinainen sisäilmaongelmien syiden tutkiminen kannattaa antaa asiantuntijan tehtäväksi. Ongelmana on kuitenkin se, että todellisia asiantuntijoita on harvassa. Asiantuntemuksesta kertoo Säterin mukaan pätevyystutkinto.
Ongelmien syiden korjaamista ei pidä antaa "amatöörien" tehtäväksi. Säterin mukaan työn laadun takaa vain ammattitaitoinen tekijä. Apua ja lisätietoa sisäilmakysymyksiin saa kuntien rakennus- ja terveysvalvonnasta, isännöitsijöiltä sekä alan yhdistyksiltä
Sisäilmakampanjan tukemana Suomeen on perustettu tänä vuonna 50 paikkakunnalle sisäilmainfopiste. Oulun piste toimii Välivainion K-raudassa.