Raahe Puolustusvoimien upseerikoulutuksen suosio on parin vuoden notkahduksen jälkeen jälleen nousussa. Syyskuun yhdeksäntenä päivänä alkaneella kadettikurssilla opiskelun aloitti 314 opiskelijaa, kun viime vuonna alkaneen kurssin vahvuus oli vain noin 200 opiskelijaa.
"Viime vuonna epäonnistuttiin hakijoiden määrässä. Pääsyy oli lienee se, että uuteen koulutusjärjestelmään siirryttiin niin nopeasti, että kenttä ei ehtinyt sitä sulattaa ja rekrytointi joukko-osastoissa ei ollut paras mahdollinen", sanoo Lappeenrannan Maasotakoulun korkeakouluosaston johtaja, majuri Janne Ilomäki.
Valtioneuvosto antoi asetusmuutoksen Maanpuolustuskorkeakoulusta runsas vuosi sitten. Uusi upseerin koulutusohjelma koostuu kolmivaiheisesta opetuksesta, jonka ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan 60 opintoviikon mittaiset upseerin perusopinnot. Toisessa vaiheessa suoritetaan sotatieteiden kandidaatin ja kolmannessa vaiheessa sotatieteiden maisterin tutkinto. Maisterien ja kandidaattien lisäksi kolmiportaisesta koulutusohjelmasta valmistuu reservin upseerin jatkotutkinnon suorittaneita.
"Reservin tutkintoon olisi tänä vuonna ollut mahdollisuus ottaa enemmänkin opiskelijoita, mutta maisteri- ja kandidaattikoulutukseen hakijoita oli enemmän kuin pystyttiin sisään ottamaan. Siitä olemme tyytyväisiä, että vaikka edellisen vuoden vajaaksi jääneen määrän takia kurssivahvuutta nostettiin, niin meillä on maisterien ja kandidaattien paikat täynnä", Ilomäki toteaa.
Upseeriaineksen laatu nousussa
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Aarno Vehviläinen on tyytyväinen upseerikoulutuksen hakijamäärään ja opiskelija-aineksen laatuun. Vuosi sitten hakijamäärä nousi neljäsosan edellisvuodesta ja tänä vuonna määrä kasvoi edelleen lähes neljäsosan viime vuodesta.
"Meillä on opinto-ohjelmiin tullut nyt enemmän opiskelijoita kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa, ja jos katsotaan heidän laatuaan, niin lukion päästötodistusten ja ylioppilastodistusten mukaan suuntaus oli jo vuosi sitten syksyllä lievästi nouseva aikaisempaan verrattuna."
Upseerikoulutukseen valittavien laatuvaatimuksia ei ole lähdetty laskemaan, vaikka hakijamäärät vuosituhannen vaihteessa laskivatkin. Vehviläisen mielestä koulutusohjelmien säätäminen oppilasaineksen tason mukaan olisi yksinkertaisesti järjen vastaista.
"Kriteereitä ei laskettu viime vuonnakaan, vaikka kurssi jäi selvästi vajaaksi. Nyt meillä oli viime vuoteen verrattuna korkeakoulukelpoisia hakijoita reilusti enemmän, eli suuntaus näyttää olevan sellainen, että kriteereitä voitaisiin vain tiukentaa", majuri Janne Ilomäki huomauttaa.
Rekrytointivastuu joukko-osastoilla
Korkeakoulukelpoisuuden lisäksi upseerin koulutusohjelman pääsyvaatimuksina on 26 vuoden yläikäraja, varusmiespalveluksessa saatu johtajakoulutus sekä Cooperin juoksutestissä 2 500 metrin minimitason saavuttaminen.
"Cooperin testi karsi viimeksi pääsykokeessa seitsemän prosenttia hakijoista. Se on aika paljon, mutta kertoo sen, että otamme korkeakoulukelpoisista johtajakoulutuksen käyneistä hakijoista vain hyväkuntoisimmat", Janne Ilomäki sanoo.
Upseerikoulutuksen tärkein rekrytointikanava on varusmiespalvelu, mikä antaa puolustusvoimille 12 kuukautta aikaa rekrytoida hyviä johtajia jatkokoulutukseen. Majuri Ilomäen mukaan se on suunnaton etu muihin kouluihin nähden.
"Mutta jos siinä kohdassa ei asioita tehdä rekrytoinnin kannalta oikein, niin se sitten näkyy näinkin dramaattisesti, että yhtenä vuonna kurssi jää kolmanneksen verran vajaaksi."
Rehtori Aarno Vehviläisen mukaan upseerikoulutuksessa halutaan viimeiseen saakka täyttää valtioneuvoston sille antamat tehtävät sekä pääesikunnan ja eri puolustushaarojen johdon sotilaan perusammattitaidolle asettamat tavoitteet. Uudistetussa koulutusohjelmassa huomioidaan myös Suomen korkeakoulujen arviointineuvoston vuonna 2000 tekemä Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi.
"Hyviksi todettuja käytäntöjä halutaan pitää entistä tukevammin voimassa. Lisäksi on haluttu ottaa huomioon kaikki se, mikä tukee Maanpuolustuskorkeakoulun kehittämistä edelleen tiedeyliopistona", toteaa Vehviläinen.