Työssä käyvien suomalaisten yleisimpiin toiveisiin kuuluu pääsy terveenä eläkkeelle. Kansalaisten mielestä riittävä eläke olisi noin 70 prosenttia viimeisten työvuosien palkasta. Näkymät ovat todellisuudessa kuitenkin karummat: Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan alkavat työeläkkeet ovat tulevaisuudessa noin 40-50 prosenttia viimeisten työvuosien palkasta. Etenkin pientä tai keskikokoista palkkaa saaneiden kohdalla ei silloin puhuta kehuttavan kokoisista summista. Moni kansalainen pyrkiikin jo työuransa aikana turvaamaan vankemmat eläkepäivät joko vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai muiden sijoitusten avulla.
Valtio on tukenut eläkesäästämistä vakuutusmaksujen verovähennysoikeudella. Valtion kannalta tässä on mieltä, koska yhteiskunnan taakka kevenee, kun kansalaiset ottavat myös itse vastuuta eläkevuosien toimeentulostaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton Prima-lehdessä Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Satu Huber nostaa esiin uuden ajatuksen siitä, miten itse kukin voisi vankistaa eläkepäiviensä toimeentuloa: muuttamalla varallisuuttaan eläkkeeksi, esimerkiksi vaihtamalla asuntonsa lisäeläkkeeksi. Lisäeläkkeen voisi silloin rahoittaa kertamaksulla, mutta jatkaa kuitenkin asumista kotona.
Huberin malli on harkinnan arvoinen, koska ikääntymisen aiheuttamat kustannukset kasvavat vauhdilla. Jos eläkeläinen pystyy rahoittamaan esimerkiksi osan hoivapalveluistaan omilla säästöillään, se pienentää yhteiskunnan taakkaa. Tähän asti vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksuja ovat kyenneet maksamaan lähinnä keski- ja suurituloiset. Huberin ehdotus voisi avata mahdollisuuden parempaan eläketurvaan myös pienituloisille, jotka omistavat asuntonsa.
Huber ehdottaa uuteen kertahankintamalliin verovähennysoikeutta. Hänestä ei ole järkevää, että jos joku hankkii itselleen lisäeläkkeen asuntoaan vastaan, häntä rangaistaan siitä verotuksessa. Ei olekaan. Koko ajatuksessa ei ole mitään mieltä ilman valtion vastaantuloa verotuksessa.
Huberin ajatuksen toteutus ei ole läpihuutojuttu. Vaikka vapaaehtoiset lisäeläkkeet toisivat ennen pitkää säästöjä julkisiin menoihin, verovähennykset merkitsevät valtion tuloihin lovea ainakin lyhyellä aikavälillä. Jälkipolveakaan ajatus perintöasunnon käytöstä vakuutusmaksujen katteeksi ei ehkä innosta, mutta se ei ole asian ydin. Kyse on asunnon omistajan elintasosta ja elämänlaadusta. Ehdotuksen kustannukset ja hyödyt kannattaa selvittää kunnolla.
paakirjoitus@kaleva.fi