Vahinkovakuutusyhtiöt ottavat lähiviikkoina käyttöön yhteisen rekisterin, johon kirjataan yksityishenkilöiden vakuuttajille ilmoittamat vahingot.
Pyrkimyksenä on torjua vakuutuspetoksia, joista arvioiden mukaan koituu vakuutusyhtiöille vuosittain 100-200 miljoonan euron kulut.
Rekisteriin tulee merkintä aina, kun henkilö hakee korvausta mm. koti-, matka-, ajoneuvo- tai palovakuutuksen perusteella.
"Tarkoitus on, että rekisteri havahduttaa korvauskäsittelijät tutkimaan tarkemmin ne tapaukset, joissa saattaa olla jotain epäilyttävää", Vakuutusyhtiöiden keskusliiton lakimies Hannu Ijäs sanoo.
"Siitä ilmenee, jos vakuutettu on hakenut samaan vahinkoon korvausta useammasta eri yhtiöstä tai jos hänelle sattuu toistuvasti samantyyppisiä vahinkoja. Jos esimerkiksi matkalaukut katoavat jokaisella matkalla, onhan se vähän epäilyttävää", Ijäs sanoo.
Kuitenkin, jos näyttöä uuteen vahinkoon liittyvistä väärinkäytöksistä ei löydy, niin korvaus on maksettava.
Ijäs korostaakin, etteivät rekisterimerkinnät sinänsä johda mihinkään, vaan niiden perusteella vasta käynnistyy prosessi, joka saattaa johtaa vakuutuspetoksen paljastumiseen. Vakuutusyhtiöillä ei esimerkiksi ole aikeita evätä vakuutuksen saantia henkilöiltä, joille vahinkoja sattuu tavanomaista useammin.
"Vakuutusten myyjillä ei edes ole mahdollisuutta saada käyttöönsä rekisterin tietoja, vaan niitä voivat käyttää vain korvaushakemusten käsittelijät", Ijäs sanoo.
Rekisterissä on lisäksi haetuista korvauksista vain karkeat perustiedot, ja sen säännöissä on tarkasti rajattu, missä tapauksissa korvauskäsittelijät voivat saada toisesta vakuutusyhtiöstä tarkempia tietoja. Rekisteriä valvovat Vakuutusyhtiöiden keskusliitto SVK sekä tietosuojaviranomaiset.
Rekisterin toivotaan toimivan myös pelotteena, joka ehkäisee jo ennalta mahdollisia petoksen yrityksiä. Kaikkiin vahinkovakuutusten vakuutuslomakkeisiin ja muihin aineistoon tulee vastedes maininta siitä, että tiedot korvausten hakemisesta menevät rekisteriin.
Rekisterissä ovat mukana käytännössä kaikki kotimaiset vahinkovakuuttajat. Tietoja siihen on kerätty vasta viime kesäkuun alusta lähtien, joten rekisterin hyödyt paljastuvat toden teolla vasta pienellä viiveellä, vuoden-parin kuluttua.
"Toki heti alkuun voi tulla ilmi esimerkiksi niitä tapauksia, joissa asiakas hakee saman vahingon korvauksia monesta yhtiöstä ilmoittamatta asiasta", Ijäs huomauttaa.
Saman kohteen vakuuttaminen useassa eri vakuutusyhtiössä ei sinänsä ole laitonta, mutta siitä on korvausta haettaessa ilmoitettava.
Toistaiseksi tietoja kerätään vain yksityishenkilöiden korvaushakemuksista, mutta jos kokemukset osoittautuvat hyviksi, vastaavaa mallia voidaan Ijäksen mukaan joskus myöhemmin harkita myös pk-yrityksiä koskevaksi.
Yrityksille myönnettäviä vakuutuksia tosin harkitaan jo muutenkin tarkemmin kuin yksityisille kuluttajille myytäviä.
Vakuutusyhtiöille rekisterin ylläpito ei ole ihan ilmaista, vaan siitä kertyy koko alalle Ijäksen arvion mukaan vuosittain "muutaman miljoonan vanhan markan" kustannukset.
