Euroopan unionin kääntyminen hattu kourassa Kiinan puoleen sijoitusten saamiseksi EU:n kriisirahastoon, on saanut asiantuntijat puhumaan maailmantalouden olevan tulossa historialliseen käännekohtaan.
"Käänne on jo tapahtunut ja Kiina noussut maailmantalouden finanssipäälliköksi", sanoo siirtymätalouksien tutkimuksen terävimpään kärkeen lukeutuva emeritusprofessori Tauno Tiusanen.
Maailmantalouden konstellaatiot ovat muuttuneet niin, että nyt ollaan tilanteessa, jossa "USA on paras hevonen liimatehtaalla", Tiusanen siteeraa kollegaansa.
"Kiinalla on kiinni biljoona dollaria eli tuhat miljardia dollaria Yhdysvaltain bondeissa eli valtion obligaatioissa. Saman verran Kiinan toivotaan sijoittavan Eurooppaan. Kiinan varannot ovat tiettävästi kolme biljoonaa dollaria. Missä on yksi kolmannes?", Tiusanen kysyy.
"Ellei Eurooppa ryhdistäydy, luisuu määräysvalta pois sen käsistä ja edessä siintää kulttuurifilosofi Oswald Spenglerin lanseeraama Der Untergang des Abendlandes eli Länsimaiden perikato."
Kehitys voi viedä myös kohti Saksa-johtoista pohjoiseurooppalaista maaryhmää muiden muodostaessa tulliliiton.
Kohtalonkysymys Tiusasen mukaan on, miten kilpailukykyä kyetään nostamaan ilman devalvaatiota.
"Kiina elvytti talouttaan 650 miljardilla dollarilla vuosina 2008-09 toteuttamalla puhdasta keynesiläistä talouspolitiikkaa. Kiinalaiset sanoivat, että he ovat ainoita jotka voivat käyttää tätä politiikkaa, koska kykenevät panemaan sen täytäntöön", Tauno Tiusanen huomauttaa.
Eurossa oli jo alun perin valuvika. "Kun euro luotiin, ei synnytetty niin kuin sanotaan 'optimaalista valuutta-aluetta'. Euroalueeseen kuuluvat maat ovat keskenään hyvin erilaisia. Valuviasta varoitettiin painokkaasti", Tiusanen muistuttaa.
Talousmiesten yli kuitenkin käveltiin.
"Euro oli ennen kaikkea poliittinen, ei taloudellinen hanke."
Siirryttiin yhteiseen rahaan, mutta ei yhteiseen talouspolitiikkaan eikä budjettipolitiikkaan. Tiusasen mukaan jokainen talousoppinut tajuaa, että rahapolitiikka ei toimi itsekseen.
Eurossa on 17 EU-maata ja kymmenen sen ulkopuolella.
Yhteisen valuutan pohjaksi luotuja sääntöjä ei alun perinkään noudatettu.
Valtion budjettivaje ei saisi nousta yli kolmeen prosenttiin eikä valtion velka yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Italian valtionvelka on 120 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Meno on kuin jääkiekkopelissä, jossa tuomarit yht´äkkiä päättävät, että pelataankin ilman sääntöjä.
"Seurauksena on kaaos. On oltava sanktioidut säännöt", Tiusanen vaatii.
Tiusanen ei malta olla vertaamatta tilannetta edesmenneeseen Neuvostoliittoon.
"Neuvostoliitossakin oli tarkat säännöt ja tilastot. Totuus oli kuitenkin toinen. Traktoritehtaita oli pelkästään paperilla. Uzbekistanin puuvillapeltojen tuotantoa punnitessa laarien pohjalle laitettiin kiviä. Näin tuotantotavoitteet ylitettiin moninkertaisesti. Satomäärät kirjattiin tilastoihin", Tiusanen kertoo.
Kreikalle syötetty ankara talous- ja säästökuuri askarruttaa Tiusasta.
"Kohtalon kysymys on, miten kansa kestää vyönkiristyksen ja mistä saadaan kasvusysäys. Toistaiseksi ei ole kuin lakkoiltu, mutta lakoilla ei kilpailukykyä paranneta", Tauno Tiusanen huomauttaa.