Oululaisten yrittäjien ja kaupungin ylimmän johdon yhteinen Kiinan matka oli opettavainen näytös, mikä on nykypäivän Kiina. Matka oli ohjelmaltaan tiukka ja hyvin järjestetty.
Kiinan valtavaa voimaa ei aisti Suomeen kotisohvalle. Se on käytävä katsomassa paikan päällä itse.
Taloudellinen toimeliaisuus on ihan eri luokkaa kuin meillä Euroopassa. Yllä on koko ajan vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vastaavaa määrää pilvenpiirtäjiä ei löydy mistään eurooppalaisesta kaupungista kuin Pekingistä tai Shanghaista.
Shanghaissa tiet kulkevat kerroksissa. Helposti noustaan 45 metriin ja korkeammallekin.
Meillä Suomessa puhutaan ohitusteistä. Shanghaissa tiet ovat ylitysteitä. Miltä kuulostaisi Kempeleen ylitystie?
Monikuntaliitokseen nihkeästi suhtautuneen Kempeleen voisi lähteä ylittämään Ouluntullista ja maan pinnalle laskeuduttaisiin vasta Haaransillan liikenneympyrään. Sielläpä kempeleläiset paaluttaisivat omia Zatelliittejaan ihan rauhassa jollakin peltopahasella.
Pekingissä on kenttää käytettävissä enemmän. Uuden Pekingin tieltä on raivattu perinteistä kaupunkia, jota saa hakemalla hakea. Ainakaan keskustan tuntumasta ja lentokentille vievien teiden varsilla ei ole enää perinteistä Kiinaa. Toki historialliset monumentit Kielletty kaupunki ja Taivaan temppeli ovat historiaa ja entistä, mutta sitä tavallisten ihmisten entistä Kiinaa ei huomaa.
Muutoin niin näkymättömän, mutta taustalla tiukasti toimivan hallinnon mahtavuudesta kertovat Pekingissä ainoastaan leveät kadut aivan kuin Nicolae Ceausescun ajan Bukarestissa.
Molemmissa Kiinan kaupungeissa autojen määrä on valtava. Se merkitsee ruuhkia. Siirtymiseen aika on varattava minuuttien sijaan tunneissa. Kiina se vasta on monessa mielessä suuri maa.
Taloudellinen hyvinvointi ei ole jakautunut Kiinassa tasaisesti kansalaisten kesken. Kaupunkilaishiirellä menee maalaishiirtä paremmin ainakin rahassa mitattuna. Väki haluaa maaseudulta kaupunkeihin.
Eurooppalaisena tähän muuttoliikenteeseen törmää taksikyytiä metsästäessään. Vaikka kuinka olisi taskussa kiinankielisiä hotellikortteja, niistä ei ole apua, koska maalta tullut taksikuski ei osaa lukea. Kuski ei uskalla ottaa kyytiin vierasmaalaista matkaajaa. Samaan ongelmaan törmäsi niin Shanghaissa kuin Pekingissä.
Tilanne ei ole mukava, kun kaupat ovat jo sulkeneet ovensa ja ilta on taittumassa yöksi. Onneksi on metro. Se on Kiinassa selkeästi opastettu, siisti ja turvallinen kulkuväline. Liikuttaessa on tärkeä olla itse kartalla.
Kiinan talous on voimakkaassa kasvussa. Hurjimpien tilastojen mukaan Kiina nappaa 2050 maailman bruttokansantuotteesta 40 prosenttia, kun meidän eurooppalaisten osuus tipahtaa vaivaiseen viiteen prosenttiin.
Kiina on juuri hiljan ohittanut Euroopan suurimman talousmahdin Saksan. Seuraavaksi tulevat takapuoli edellä vastaan Japani ja USA. Kiinan vanavedessä tulee Intia. Maailman valta siirtyy Aasiaan seuraavaksi tuhanneksi vuodeksi kunnes hyvinvoinnin turruttamat kiinalaiset laiskistuvat. Sitten tulee taas länsimaiden vuoro.
Kiinalaiset eivät kumartele jonoissa. He täyttävät oitis tyhjän tilan. Jos jonossa jätti metrin välin matkakumppaniin, niin tilaan iski välittömästi viisi vikkelää kiinalaista. Jo Shanghain maailmannäyttelyalueelle meno kauhistutti tilaan tottunutta suomalaista. Aidatut karsinat pursusivat väkeä puoli tuntia ennen porttien avaamista. Onneksi suomalaisena oli etuoikeutettu pääsy Suomen osastolle.
Eurooppalainen jahkailu antaa kiinalaisille mahdollisuuden menestyä. Kun riitelemme, miten asiat järjestetään, kiinalaiset ovat jo tehneet ne.
Pienemmässä mittakaavassa Oulussakin pitää lopettaa jahkailu ja siirtyä tekoihin.