Shanghain keskustassa poliisi ohjaa liikennettä ja satapäinen lauma hermostuneita isiä ja äitejä maleksii Fudan-lukion porteilla. Kellon lähestyessä ilta-viittä ulos valuu joukko hikisiä, kaikkensa antaneita tyttäriä ja poikia.
Kiinan valtakunnalliseen, kaksi tai kolmipäiväiseen yliopistojen pääsykokeeseen osallistui tänä vuonna yli kuusi miljoonaa 18-19 -vuotiasta nuorta. "Musta heinäkuun seitsemäs" eli pelätty kokeiden alkamispäivä oli poikkeuksellisesti siirretty kesäkuun seitsemänneksi. Opiskelijat armahdettiin heinäkuun armottomalta helteeltä.
Pääsykoe eli gaokao on kiinalaiselle nuorelle h-hetki, elämän kriittinen kääntöpiste. Siitä on paljon kiinni. Ainoastaan 10 prosenttia pyrkijöistä pääsee huippuyliopistoihin, joka takaa avaimen menestykseen.
Koe on stressin paikka myös vanhemmille. Ainokaisen menestys on maailman tärkein asia.
Opiskelua ja rukoilua
"Meidän poika pänttäsi viime kuukaudet 10 tuntia päivässä", kommentoi pitkänhuiskea mies, joka ei suostu kertomaan nimeään. Punaposkinen äiti kertoo, että poikaa hemmoteltiin lukuputken aikana tämän mieliruuilla.
Vanhemmat kieltävät jännittävänsä. He luottavat siihen, että poika tekee parhaansa.
Lukemiseen he eivät ole juuri puuttuneet ja poika saa itse valita tulevan pää-aineensakin. "Fudanin yliopisto (Shanghain paras) on kuitenkin tähtäimessä", toteaa isä.
Kaikki aika ei kuitenkaan mene kirjojen parissa. Isä kertoo, että poika rentoutuu pelaamalla shakkia sekä koripalloa. "Hän on näet vielä pidempi kuin minä!", isä kehaisee tyytyväisenä. Varren pituudesta kannattaakin olla ylpeä, sillä paitsi koripallossa, siitä on hyötyä myöhemmin myös avioliittomarkkinoilla.
Kaikki shanghailaiset vanhemmat eivät kuitenkaan ole olleet yhtä tyyniä. Parin viikon ajan kaupungin kolme buddhalaista temppeliä on täyttynyt oppilaiden vanhemmista, isovanhemmista ja jopa opettajista.
Suitsukket ovat kärynneet ja toivomuksia sisältävät rukoukset on kohdistettu erityisesti Wenshu-nimiselle buddhalle, joka edustaa viisautta ja tietoa. Pääsykoepaniikki on turvottanut myös temppeliennustajien kukkaroa, joilta vanhemmat ovat käyneet tivaamassa tulevaa.
Yliopistopaikat tiukilla
Shanghailaisilla opiskelijoilla on suhteellisen hyvin pullat uunissa. 92 000:sta kokelaasta noin 80 prosenttia pääsee jatkamaan opintojaan korkeamman asteen oppilaitoksissa. Maan keskiverto-opiskelija sen sijaan taistelee pääsystä 52 prosentin onnekkaaseen joukkoon. Vuonna 1970 ainostaan vajaat 10 prosenttia pyrkijöistä pääsi jatkoon.
Hong Sheng Qitä ja Zhang Haoa ei tulevaisuus pelota. 18-vuotiaat kaverukset pyyhältävät Fudan-lukion portista vauhdilla, iloisesti rupatellen. Rasti ruutuun -tyyppinen, 150:n kysymyksen reaalikoe oli mennyt kuulema "ma ma hu hu" eli kohtalaisesti. Pojat sanoivat prepanneensa vuoden verran tenttiin, 7-8 tuntia päivässä.
Kylmäpäisillä pojilla tavoitteet ovat myös korkealla. Toinen haluaa Jiaotongin yliopistoon, toinen Fudaniin, Shanghain kahteen parhaimpaan. Ja "tietokoneoppia tietenkin", se on se mikä eniten kiinnostaa.
Huipulle kannattaakin pyrkiä, sillä Kiinan avainyliopistojen kermalle huipputyöpaikka on varma.
Vaikka maa onkin höllentänyt yliopistoihin pääsyä, koulutussysteemin uudistuksessa on paljon parantamisen varaa. Sitä kritisoidaan muun muassa yhteiskunnan epätasa-arvoistamisesta - rahalla saa parempaa koulutusta.
Eräs ongelma on työn puute. Tänä vuonna yliopistoista valmistui ennätyksellisesti yli kaksi miljoonaa opiskelijaa, kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Näistä liian moni tulee jäämään ilman koulutustaan vastaavaa työtä.