Suomalaisyritysten näkökulmasta on alun pitäen hankalaa valita oikeat yhteistyökumppanit ja hankkia luotettavaa markkinatietoa, kun aloitellaan liiketoimintaa Kiinassa, sanoo kiinalaistutkija Lingyun Wang.
Monet suomalaisyritykset pyrkivät jouduttamaan Kiinan markkinoille pääsyä kiinalaiskumppanien paikallistuntemuksen avulla.
Wang väittelee Oulun yliopistossa tuotantotalouden alalta keskiviikkona. Väitöskirja käsittelee suomalaisten ja kiinalaisten yritysten partnerisuhteita.
"Partnerisuhteiden luomisessa on kaksi vaihetta: kumppanuuden perustaminen ja sen hallinta. Alussa on tärkeää tunnistaa partnerien motiivit, jotta osattaisiin valita oikeat kumppanit."
Kulttuurierot korostuvat alkuvaiheessa
Sopivan kumppanin valinnassa yritykset pyrkivät identifioimaan toisen kumppanin teknologiset edellytykset, tuotteet ja taloudellisen aseman. Wangin mukaan tärkeää on myös strategioiden yhteensopivuus, luottamuksen rakentaminen ja kumppanin maine.
"Jotkut suomalaiset toivovat löytävänsä kiinalaiskumppanin, jolla on jo kokemusta ulkomaisten kumppanien kanssa. Myös yrityksen koolla voi olla merkitystä, sillä suomalaiset haluavat kunnolla hyödyntää kumppanin tuotannontekijöitä."
Sekä Wangin tutkimat suomalais- että kiinalaispartnerit katsovat, että kulttuurierot näkyvät varsinkin liittoutumisen alkuvaiheessa. Kumppanuudet purkautuvat usein ennen kuin todellisia tuloksia on saatu aikaan.
Henkilösuhteet
keskeisiä Kiinassa
"Suomalaiset ovat tottuneet maalaisyhteiskuntaan, mutta Kiina on suhdeohjautuva yhteiskunta. Länsimaissa ihmiset käyttävät järjestelmää suhteiden kontrolloimiseen. Kiinalaiset käyttävät suhteitaan järjestelmän ohjaamiseen. Henkilösuhteet, ´guanxi´, ovat tärkeitä ja bisneksentekoon pitää luoda verkosto. Kiinalaisessa kulttuurissa erilaista on myös kollektivismi, hierarkkisuus ja pitkäjänteisyys."
Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta Lingyun Wang pitää tärkeänä erityisesti henkilöstöresurssien hallintaa.
"Siinä suomalaisfirmoilla on vaikeuksia, sillä johdon ja teknisen henkilöstön rekrytointi ja pitäminen talossa on hankalaa. Puhdas suomalainen henkilöstöpolitiikka ei toimi, vaan sen täytyy mukautua kiinalaiseen kulttuuriin", Wang sanoo.
Yhteisen yrityskulttuurin luominen auttaa ottamaan kaiken irti yhteisyrityksestä.
Poliittinen riski
ei huoleta
Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että mahdolliset valtion interventiot muodostavat Kiinassa huomattavan riskin ulkomaisille investoinneille. Wangin väitöstutkimus ei osoita, että suomalaisyritykset pitäisivät poliittista riskiä merkittävänä.
"Suomalaiset uskovat, että liiketoimintaympäristö on muuttumassa aiempaa paremmaksi", Wang toteaa.
Valmistajien ja jakelijoiden välisissä bisnessuhteissa ongelmia luo usein se, etteivät suomalaiset ymmärrä kiinalaista asiakaspsykologiaa tai -käyttäytymistä.
Tällä hetkellä Kiina on suurin ja nopeimmin kasvava kehittyvä talous ja kolmanneksi suurin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa. Viime vuosina suomalaisyrityksetkin ovat vauhdilla kohdistaneet investointeja Kiinan kasvaville markkinoille.
"Kiina on siirtymäprosessissa. Ulkomaisiin sijoituksiin liittyy riskejä ja epävarmuuksia Kiinan markkinoilla. Markkinat eivät ole täysin avoinna ulkomaisille investoinneille. Suomalaisyritykset voivat saada kiinalaiskumppaneiltaan tietoa säännöksistä ja menettelytavoista, joihin pitää kiinnittää enemmän huomiota", Lingyun Wang sanoo.