Prada, Gucci, Chanel, Dior, Burberry... Huippuliikkeiden nimet vilisevät silmissä Pekingin keskeisellä ostoskadulla. Suuret ostosparatiisit vetävät väkeä, ja varakkailta näyttäviä shoppailijoita riittää myös kalliisiin liikkeisiin.
Tavallisena viikonloppuna kiinalaisia on runsain mitoin liikkeellä Pekingin keskustassa. Merkkivaatteet, korut ja jalokivet käyvät kaupaksi. Monien huulilla karehtii onnellinen hymy.
"Yhä useampia kansainvälisiä liikkeitä on tullut Kiinaan. Shoppailuun on nyt paremmat mahdollisuudet", kertoo 21-vuotias Liang Luwen hieman kangertelevalla englannilla.
Ystävättärensä kanssa liikkeellä ollut Liang on tällä kertaa tyytynyt ostamaan merkki-t-paidan.
Kasvu ollut huimaa
Liang onkin oikeassa shoppailumahdollisuuksien parantumisessa. Kiinan talous on viime vuosina kasvanut huimaa vauhtia ja vaurautta on jaossa myös tavalliselle kansalle.
Kiina on viidessä vuodessa kaksinkertaistanut kansantaloutensa ja se on maailman neljänneksi suurin talous heti Saksan jälkeen.
Viime vuonna talous kasvoi ennätysmäiset 11,4 prosenttia, mikä on nopeinta sitten vuoden 1994, kertoo Kiinan tilastokeskus.
Talouskasvu on tuntunut myös herrasväki Sun Lin kukkarossa.
"Elintaso on kasvanut viime vuosina, nyt on varaa kuluttaa", selittää herra Sun.
Yhä paljon köyhiä
Pekingin ostoskaduilla rahojaan tuhlaavat ovat kuitenkin etuoikeutettuja. Kiinan maaseudulla asuu eri arvioiden mukaan 750-950 miljoonaa ihmistä. Heitä on yli puolet Kiinan väestöstä, eivätkä he ole hyötyneet läheskään yhtä paljon talouskasvusta kuin maanmiehensä kaupungeissa.
Maaseudulla keskimääräiset tulot henkeä kohden olivat viime vuonna runsaat 4 100 yuania (410 euroa), kun kaupungissa summa oli yli kolminkertainen. Vertailuna mainittakoon, että Suomessa palkansaaja ansaitsi viime vuonna keskimäärin 32 000 euroa.
Kiinassa on lisäksi noin 30 miljoonaa ihmistä, jotka elävät yhä köyhyysrajan alapuolella. Kuilu huiman talouskasvun vaurastuttamien ja toisaalla köyhyydessä elävien kansalaisten välillä on kasvanut viime vuosina. Maaseudulla kytevän tyytymättömyyden ja kapinahengen pelätäänkin puhkeavan laajamittaiseksi kriisiksi.
Inflaatio riesana
Kuumana käyvän talouden taivaalle on kuitenkin ilmestynyt synkkiä pilviä. Kuluttajahinnat ovat nyt korkeimmillaan 12 vuoteen, ja lähes yhdeksän prosentin inflaation taltuttamisesta on tullut hallitukselle suuri huolenaihe.
Eniten ovat kallistuneet peruselintarvikkeiden hinnat ja erityisesti sellaisten päivittäistavaroiden kuten sianlihan ja ruokaöljyn hinta.
Hintojen nousun on havainnut myös Liang Luwen. "Hinnat ovat viime vuosina nousseet ja se tuntuu erityisesti opiskelijoiden varoissa", hän kertoo.
Liangilla asiat ovat kuitenkin edelleen hyvin, vaikka opiskelija onkin. Hän asuu yhä vanhempiensa luona ja rahoittaa elämisensä heidän tuloistaan.
Herra Sunkaan ei tunnu hätäilevän hintojen nousuvauhdissa. Hän muistuttaa, kuinka 1980-luvun puolivälissä hintojen noustessa ihmiset ryntäsivät hamstraamaan elintarvikkeita. Nyt kukaan ei osta varastoon.
"Nykyinen palkkataso takaa vakaamman elämän", hän toteaa ja poistuu vaimonsa kanssa ihmisvilinään.