Kiina on hyväksynyt massiivisen, 586 miljardin dollarin eli noin 460 miljardin euron, tukipaketin tukeakseen maan hiipuvaa taloutta ja kasvattaakseen maan kotimaista kysyntää.
Tämän lisäksi hallitus aikoo höllentää lainaehtoja ja keventää verotusta.
Tukipaketti investoidaan erityisesti maan infrastruktuuriin, terveydenhuoltosektoriin ja muihin avainaloihin. Tervehdyttämisbudjetti on mitoitettu käytettäväksi seuraavan parin vuoden aikana.
Päätös heijastelee Pekingin pelkoa siitä, että Kiinan talous on hiipumassa enemmän ja nopeammin, kuin alun perin on ennustettu. Maailman finanssikriisi on vähentänyt Kiinan vientiä sekä hiljentänyt kiinteistömarkkinoita.
Nyt asiantuntijat spekuloivat, että Kiinan talouskasvu, joka on viimeisten viiden vuoden ajan kasvanut kaksinumeroisilla luvuilla, tulee laskemaan jopa kuuteen prosenttiin.
Pekingillä on paineita myös muun maailman suunnalta. Kehittyneet talousmaat toivovat, että jos Kiina onnistuu elvyttämään taloutensa takaisin tasaisen kasvun lukemiin, se elvyttäisi samalla muun maailman talousahdinkoa.
Piristysruiske
infrastruktuurille
Taloustuki tullaan kohdistamaan pääasiassa kymmenelle eri pääsektorille.Näitä ovat muun muassa halpa-asuntorakentaminen, maaseutu- sekä kaupunkirakentaminen, terveysjärjestelmän ja koulutuksen kehittäminen, ympäristön suojelu, teollisuuden uudistaminen sekä luonnonkatastrofien tuhoamien alueiden jälleenrakennus.
Yksi suurista infrastruktuurikohteista tullee olemaan rautatierakentaminen.
Hallitus päätti myös laajentaa jo aiemmin päätetyn, ainoastaan tietyille aloille kohdistetun arvonlisäveron laskemista kaikille teollisuudenaloille maan laajuisesti. Tämä tulee supistamaan yritysten veroja 120 miljardilla yuanilla vuodessa.
Lisäksi se aikoo höllentää lainaehtoja, rohkaistakseen erityisesti pieniä- ja keskisuuria yrityksiä lainanottoon.
Kiina on jo monesti aiemmin tänä vuonna elvyttänyt sen taloutta. Maan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan jo kolmasti syyskuun puolivälin jälkeen.
Vientitehtaita
kaatuu kuin heinää
Maan talouskasvun tukirangan, viennin hiipuminen on jo kaatanut tuhansia, pääasiassa hongkongilaisessa omistuksessa olevia tehtaita ja lisää ovia tullaan sulkemaan lähikuukausina.
Eteläisen Kiinan Helmijoen suistossa on viime kuukausina ollut maailmanlopun meininkiä.
Pieniä ja keskisuuria vientisuuntautuneita tehtaita on kaatunut toinen toisensa perään. Kiinan tullin mukaan pelkästään lelutehtaita on suljettu neljä tuhatta tammi-heinäkuun välisenä aikana.
Yhdysvalloille leluja valmistava, Hongkongin pörssiin listattu Smart Union Group meni konkurssiin yhdessä yössä ja sen Dongguanin tehtaiden 6 500 työntekijää jäivät työttömäksi.
Mellakkapoliisit ovat yrittäneet rauhoitella tuhansia vihaisia, palkatta jääneitä työttömiä, jotka ovat osoittaneet mieltään tehtaiden edessä.
Syy kriisiin on selkeä. Kiinan vientivetoinen teollisuus on valtavassa murroksessa ja samanaikaisesti ovelle ryskyttää maailmaa myllertävä talouskriisi.
Kantonin ulkomaan viennin tutkimuslaitoksen päällikkö, tutkija Wang Li kertoo, että ilmiö johtuu osittain siitä, että Kiinan keskushallitus aloitti makrotalouden kontrollin vuonna 2007.
"Valtio muun muassa veloittaa suurempaa vientiveroa runsaasti energiaa kuluttavilta ja saastuttavilta teollisuudenaloilta."
Muina syinä on materiaalikustannusten nousu, yuanin vahvistuminen sekä erityisesti vuoden alussa voimaan tullut, uusi työlainsäädäntö.