Kiinan viranomaiset julkaisivat torstaina 48 tunnin hätäsuunnitelman sen varalle, ettei Pekingin ilmanlaatu nopeasti kohennu olympialaisten kestävyyslajien vaatimalle tasolle. Lisäksi parisataa tehdasta varauduttiin sulkemaan ympäri Hebein maakuntaa.
Loputkin pääkaupungin rakennustyömaat voidaan sulkea ja liikennerajoituksia lisätä. Ilmasto on ollut viranomaisten mukaan pidemmän aikaa epätavallisen epäsuotuisa.
Entinen kehitysmaa rakentaa antaumuksella valtavaa näyteikkunaa. Missä muualla kyettäisiin nykyaikana sulkemaan metropolin tuotantolaitoksia ja rakennuskohteita, melkein autoliikennekin, kuin nappia painamalla? Ehkäpä Pohjois-Koreassa.
Kiina repii samalla kaiken irti kisojen myönteisestä huomiosta maailmalla. Kysymyksessä on suuri kansallinen projekti ja ylpeyden aihe. Kommunistipuolueelle se on kullan arvoinen, eikä massiiviseen kisarummutukseen haluta sivuääniä.
Isännät toivovat kansainvälisten tiedotusvälineiden raportoivan kisoista, ei "klikeistä" tai "valeuskonnoista", joiden isännät katsovat vahingoittavan Kiinan yhteiskuntajärjestelmää ja yhtenäisyyttä. Tällaisten aiheiden käsittely tarkoittaisi kiinalaisittain kisojen politisointia.
Alun perin medialle täyttä toimintavapautta lupailleet viranomaiset yrittivät rajoittaa pääsyä esimerkiksi Tiibetiä ja Falun Gongia käsitteleville verkkosivuille. Perjantaina Kansainvälinen olympiakomitea KOK ja kisajärjestäjät kuitenkin sopivat, että rajoitukset poistetaan. Päätös on hyvä. Vielä on vahdittava, että se myös pitää.
Amnesty International puolestaan syytti taas Kiinaa siitä, että se käyttää olympialaisia verukkeena jahdatakseen toisinajattelijoita. Amnesty vaati muun muassa olympiakomiteaa painostamaan Kiinaa voimakkaammin ihmisoikeusasioissa, mutta sitähän komitea ei tule ainakaan julkisesti tekemään.
Eikä siihen näytä olevan haluja poliittisilla johtajillakaan. Esimerkiksi EU:n puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy sanoi vastikään EU:n parlamentissa, ettei neljäsosaa maailman väestöstä voi nöyryyttää boikotoimalla kisojen avajaisia. Paras tapa vaikuttaa on totta kai vuoropuhelu. Se kyllä tarkoittaa, että hankaliakin asioita todella otetaan esille, vaikka urheilukilpailuissa oltaisiinkin.
On realistista todeta, että Kiina on noussut etenkin maailmantaloudessa ja myös -politiikassa yhä merkittävämmäksi globaaliksi tekijäksi. Toivottavasti ajan mittaan muutokset ulottuvat laajemmalle Kiinan yhteiskunnassa. Kiinaan ei pidä suhtautua alentuvasti, mutta ongelmia ei pidä katsoa sormien läpi.