Kiinan armeijan vahvuutta supistetaan 200 000 sotilaalla, ilmoitettiin muutama kuukausi sitten. Jo aikaisemmin, 1995-2000, asevoimia leikattiin puolella miljoonalla sotilaalla. Kiina suunnitteleekin muuttavansa 2,5 miljoonan sotilaan massa-armeijansa nykyaikaiseksi teknoarmeijaksi.
Kiina on ilmoittanut asevoimiensa vuosibudjetiksi noin 22 miljardia dollaria. Todellisuudessa sen arvioidaan olevan jopa viisinkertainen.
Kiinan asevoimien arvellaan olevan noin 20 vuotta Natoa jäljellä teknisessä kehityksessä. Yhdysvaltoihin verrattuna jälkeenjääneisyys on vieläkin rajumpaa, jopa 30 vuotta.
Sotilaat
maksavat liikaa
Uudistuksen syynä on tietysti raha. Sotilaat maksavat liikaa. Lisäksi massa-armeija on vanhanaikainen.
Säästyneet rahat aiotaan laittaa armeijan teknologiseen kehitykseen. Tavoitteena on pienempi teknologisesti kehittynyt ja liikkuva armeija. Tällaisella armeijalla saadaan paljon enemmän aikaan kuin massa-armeijalla.
Kiinan armeijan ei uskota vielä pystyvän valtaamaan Taiwania, jonka Kiina haluaa liittää emämaan yhteyteen. Kiina pitää Taiwania kapinoivana maakuntanaan.
Yhdysvallat on antanut Taiwanille turvatakuut, mutta saarivaltakunta on Kiinan johdolle jonkinlainen irrationaalinen alue. Kiinan johto saattaa pyrkiä jossain tilanteessa valtaamaan Taiwanin, vaikka se kenties saisikin vastaansa maailman johtavan sotilasmahdin Yhdysvallat.
Taiwan syntyi Kiinan vallankumouksen pyörteissä, kun hävinnyt osapuoli Kuomintang-puolue perusti saarelle valtion.
Kiinan tärkein aselaji on strategiset ohjusjoukot samalla lailla kuin Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Kiinalla on useita satoja mannertenvälisiä ohjuksia.
Maavoimilla on palveluksessaan 1, 5 miljoonaa miestä seitsemällä sotilasalueella. Sotilasläänejä tai -provinsseja on 28. Näiden lisäksi Kiinalla on 21 integroitua armeijaryhmää, joissa kussakin 30 000-65 000 sotilasta.
Jokaisessa armeijaryhmässä 2-3 mekanisoituja tai motorisoitua jalkaväkidivisioonaa.
Muuten Kiinan armijan organisaatio on varsin sidottu eikä se ole kovin liikkuva. Kiinan seitsemän sotilasaluetta on rakennettu kunkin maankunnan tai provinssin alueen mukaisesti.
Kiina on alueellinen
suurvalta
Kiina on turvallisuuspolitiikassaan ollut sisäänpäin kääntynyt. Se ei ole koskaan ollut imperialistinen valtio. 1990-luku maa teki monien naapureidensa kanssa sopimuksia raja-alueidensa rauhoittamiseksi.
Tavoitteena oli suunnata maan voimavarat sisäiseen kehitykseen, jotta se voisi kehittää yhteiskuntaansa.
1990-luvalla venäläiset löysivät Kiinan asemarkkinat. Kiina on ostanut ja ostaa koko ajan Venäjältä aseita. Syy on yksinkertainen: Länsi ei myy aseita Kiinalle Taivaallisen rauhan aukion tapahtumien vuoksi vuonna 1989. Asevientikielto on yhä voimassa.
Kiina tuottaa ja kehittää myös itse aseita. On väärin kuvitella, että maa olisi yksin Venäjän tuonnin varassa. Kun Kiina ostaa Venäjältä aseita, se ostaa vain pienen määrän, lopputuotanto tehdään Kiinassa.
Maalla ei ole
lentotukialuksia
Turvallisuuspolitiikassa Kiinan huomio kiinnittyy Taiwaniin ja Etelä-Kiinan merelle. Kiina katsoo, että Etelä-Kiinan meri on Kiinalle kuuluva merialue. Kiina pyrkii hankkimaan sellaista lentokalustoa, jolla se pystyy operoimaan tällä alueella. Kiinalla ei ole vielä lentotukialuksia.
Kiinan uskotaan hankkivan jossain vaiheessa lentotukialuksia tai valmistavan niitä itse. Kiina ei pyri olemaan maailmanlaajuinen suurvalta, sille riittää ainakin tässä vaiheessa alueellisen suurvallan asema. Se onkin suurvalta Kaukoidässä ja Kaakkois-Aasiassa.
Japanin ja Kiinan edut törmäävät Etelä-Kiinan merellä Japanin kauppa- ja energiayhteydet Lähi-itään kulkevat tällä alueella, jota Kiina mielellään hallitsisi. Yhdysvallat taas on aina vapaan merenkulun kannattaja ja puolestapuhuja. Siihen Kiinan Etelä-Kiinan meren politiikka ei oikein sovi.
Armeijalla oli
teollisuutta
Kiinan asevoimilla on ollut muitakin tehtäviä kuin maanpuolustus. Sitä on ylläpidetty myös sisäisistä syistä. Varsinkin takavuosina sen työllistävä merkitys oli maassa suuri. Armeija myös koulutti ihmisiä.
Armeijalla oli myös omaa teollisuutta, mutta se siirrettiin suurelta osin 1990-luvulla muille hallinnonaloille korruption vuoksi.
Kiinalaisella divisioonalla saattoi takavuosina ja joissakin tapauksissa vieläkin olla esimerkiksi omat riisipellot, sikalat ja navetat. Divisioona tuotti paljon elintarvikkeita. Lisäksi joukko-osastoilla oli teollisuustuotantoa termospullojen valmistuksesta lähtien. Armeijan teollisuustoiminnan avulla luotiin aikoinaan aseteollisuus.
Armeijalla on aikaisemmin Kiinan poliittisessa elämässä vieläkin suurempi merkitys kuin nykyään. Keskussotilaskomitean puheenjohtajuus kuuluu Kiinan todelliselle johtajalle, joka tätä nykyä on Kiinan entinen presidentti Jiang Zemin.