Kiina nousee kohisten maailman tärkeimpien kansantalouksien joukkoon. Tämä näkyy myös siinä vauhdissa, jolla Kiina kasvattaa asemenojaan. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRI:n tuoreen raportin mukaan Kiina käytti viime vuonna puolustusmenoihin Yhdysvaltain jälkeen toiseksi eniten varoja.
Kiina on ollut jo vuosikausia asemenoiltaan kymmenen suurimman joukossa, mutta nyt se nousi ensimmäistä kertaa kakkoseksi. Massiivisten maajoukkojen varaan rakennetut Kiinan asevoimat oli pitkään suorituskyvyltään ja teknologialtaan huonolla tasolla, mutta tämä vaihe on jo historiaa.
Kiina lisäsi 2008 asemenojaan vuodessa kymmenen prosenttia ja alkoi rakentaa ydinkäyttöisiä sukellusveneitä, häiveteknologiaa käyttäviä sota-aluksia, uuden sukupolven hävittäjiä ja informaatiosodankäynnin välineitä. Myös Kiinan talouskasvu on sittemmin hidastunut, eikä vielä ole tiedossa, hidastaako jättivaltio myös varustelumenojensa kasvua.
Varustelumenoja ja asekauppaa kertovista numeroista voisi ylipäätään päätellä, että kylmä sota riehuisi ja että alueellisia sotia käytäisiin entistä vimmaisemmin. Koko maailman asemenot kasvoivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna reaalihinnoin neljä prosenttia. Menot ovat nousseet peräti 45 prosenttia vuodesta 1999. Osan tästä selittää se, että aseteknologia kallistuu noin seitsemän prosentin vuosivauhtia.
SIPRI:n luvut ovat julkisiin tietoihin perustuvia varovaisia arvioita, ja todelliset varustelumenot ovat paljon korkeampia. Eniten epäilemistä on Kiinan ja Venäjän ilmoittamissa menoissa, joiden todellisesta tasosta SIPRI:llä on esittää vain suuruusluokka.
Euroopassa varustelumenot pysyivät kutakuinkin ennallaan, mutta monet uudet ja tulevat Naton jäsenet kasvattivat niitä reippaasti. Samaten teki Venäjä, joka aikoo jatkaa asemenojen kasvattamista talouslamasta huolimatta. Ylivoimainen ykkönen on yhä Yhdysvallat.
Yhtä jalkaa varustelumenojen kasvun kanssa kasvoi puolustusmateriaalin tuotanto. Yhdysvallat ja Venäjä ovat edelleen maailman suurimpia aseiden viejiä, ja päävientikohteet olivat Itä-Aasia, Eurooppa ja lähi-itä. Isoin yksittäinen ostaja on Kiina, jonka hovihankkija on Venäjä. Kiina teki pitkään piraattikopioita kunnes se ja Venäjä sopivat viime vuonna niitä estävistä pelisäännöistä.
paakirjoitus@kaleva.fi