Shanghai Kiinan kansantalouden kasvu on ennennäkemätöntä modernissa maailmassa. Maa nousee ensi vuonna Japanin ohi maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, ja kuluvana vuonna Kiina valtasi maailman suurimman vientimaan tittelin Saksalta.
Yhdysvaltojen kokoon Kiinalla on vielä matkaa, vaikka maassa myytiin esimerkiksi tammikuussa enemmän autoja kuin Amerikassa. Nykyisillä kasvuluvuilla maailmantalouden keskus kuitenkin siirtyy vääjäämättä Aasiaan.
Kiinan vienti on kasvanut jo pitkään 15 prosentin vauhdilla. Ei tarvitse olla suuri matemaatikko ennustaakseen, että viennin kaksinumeroinen kasvu ei voi jatkua pitkään. Kiina ei yksinkertaisesti voi enää lisätä markkinaosuuttaan maailmankaupasta nykyvauhtia, sillä tällä menolla vientiä ei harjoittaisi enää kukaan muu kuin Kiina.
Väki pakkaa
kaupunkeihin
Kiinan talalouskasvun takana oleva ja samalla myös maassa aiheuttamaa murrosta voi verrata teollistumisen vyöryyn Euroopassa, mutta sillä edellytyksellä että kaikki tapahtuu sata kertaa nopeammin. Sadat miljoonat ihmiset ovat siirtyneet muutamassa vuosikymmenessä maalta kaupunkeihin.
Harva suomalainen on kuullut esimerkiksi Chongqingin kaupungista, jota kiinalaiset pitävät maailman suurimpana. Sisämaassa sijaitsevan metropolin väkiluku nousee kiinalaisten mukaan jo yli 30 miljoonan, kun Shanghain ja Pekingissä väkeä on kymmenisen miljoonaa vähemmän. Vuonna 2025 maassa pitäisi olla 221 miljoonakaupunkia.
Kaikki kiinalaiset eivät suinkaan ajaudu tehdassaleihin tai rakennustöihin. Esimerkiksi viime vuonna maan yliopistoista valmistui 6,1 miljoonaa opiskelijaa.
Työmarkkinat ovat äärimmäisen joustavat. Miljoonat kiinalaiset paiskivat töitä satojen jopa tuhansien kilometrien päästä kodistaan. Esimerkiksi Shanghaissa rakennustyöläinen tienaa parisen sataa euroa kuussa, kun kadunlakaisija joutuu tyytymään 50 euroon. Ohjelmistoalalla keskipalkka kohoaa jo 2 000 euroon.
Maatalousmaasta
maailman "tehdas"
Kiinalaiset ovat hurjia säästämään. Säästämisaste on ollut viime vuosina jopa 55 prosenttia kansantuotteesta ja tänäkin vuonna se ylittää 50 prosentin rajan. Säästämisvimman ansiosta maa on kyennyt rahoittamaan tehokkaasti jätti-investointeja. Kiinalaiset suurkaupungit ovat täynnä toinen toistaan upeampia pilvenpiirtäjiä ja muita design-luomuksia. Pekingin olympialaiset ja ensi keväänä avattava Shanghain maailmannäyttely EXPO 2010 ovat näytöksiä, joita yksikään toinen maa ei maapallolla kykenisi esittämään.
Olennaisin investointi on ollut kuitenkin takaperoisen maatalousmaan muuttaminen maailman tehtaaksi. Tuotantolaitosten ohella Kiinan on rakentanut kolmessa vuosikymmenessä toimivan infrastruktuurin. Infrastruktuuri ei ole vielä suomalaista tasoa, mutta liikenne- ja muut yhteiskunnan perusrakenteet toimivat jo hyvin.
Tulevaa varten
säästetään
Säästäväisyys lähtee syvältä kiinalaisesta ajatusmaailmasta. Kiinalaiset ovat valmiita omassa elämässään panostamaan tulevan hyvän eteen. Ihmiset uhraavat myös valtavasti varojaan ja aikaansa lastensa kouluttamiseen. Opiskelijat ja nuoret työntekijät ovat valmiita ponnistelemaan pienellä palkalla pitkiä päiviä, jos he uskovat saavansa työstä myöhemmin hedelmän.
Valtavan säätämisasteen ansiosta kiinalaiset ovat rahoittaneet myös amerikkalaisten kulutusjuhlat. Velka on veli lainatessa, mutta velipuoli maksettaessa, ja sen amerikkalaiset tulevat vielä huomaamaan.
Juanista pitäisi
saada vaihdettava
Kiinan kohtalon kysymyksiä on valuutan, juanin vaihdettavuus. Erityisesti Yhdysvallat on vaatinut juanin arvon reilua nostamista eli revalvaatiota.
Kiinan poliittisen johdon tavoite on nostaa Shanghai maailman johtavien finanssikeskusten joukkoon. Shanghain pörssi on kauppakäynniltään jo maailman kuudenneksi suurin, mutta tosissaan se ei pysty haastamaan New Yorkia tai Lontoota ennen kuin Kiinan valuutta on vapaasti vaihdettava.
Valuutan vaihdettavuus on kova päänsärky kommunistiselle puolueelle. Jos valuuttamarkkinoille sallitaan täysi vapaus, vie se talouspolitiikantekijöitä pois yhden olennaisen työkalun.
Kiinan jättiläismäinen valuuttavaranto antaa sekä korko- että finanssipolitiikalle tukevan selkänojan, muttei Kiinankaan talous vältä tulevaisuudessa takaiskuja. Valuutan nopea revalvoituminen voisi romahduttaa viennin.