Fuda Stampingin kauppa on "merkittävä lisäys yhtiön toimintaan", kommentoi sieviläisen pörssiyhtiön Scanfil Oyj:n toimitusjohtaja Jorma J. Takanen Suzhoun tehtaansa neuvotteluhuoneessa vielä edessäpäin olevaa kauppaa.
Hangzhoulaisen yhtiön enemmistön osto on Scanfilille ensimmäinen laatuaan Kiinassa.
"Jos haluaa olla markkinoilla, on oltava riittävän kokoinen", toteaa Takanen.
Uutta hanketta Takanen perustelee myös sillä, että yhtiöllä on tarkoitus nousta myös Kiinassa järjestelmätoimittajan tasolle.
Hangzhoun tehtaan myötä Scanfilin Kiinan tuotanto laajenee emolevy- ja kaapelivalmiste-tuotannosta myös mekaniikkavalmistukseen.
Ja se Kiina-ilmiö...
Suomen mediassa on viime aikoina keskusteltu runsaasti "Kiina-ilmiöstä", siitä, että niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa it-yritykset ulkoistavat tuotantoaan tai siirtävät sitä nyt kahdeksan prosentin kasvuvauhtiin nousseeseen Kiinaan.
Kun Takaselta tivaa, mikä on suomalaisen, keskisuuren yrityksen johtopallilla istuvan mielipide Kiina-ilmiöstä, tämä huokaa: "Se on laaja kysymys."
Toimitusjohtaja aloittaa kansainvälisen kaupankäynnin historiasta ja siitä, että "aina on ollut painopisteitä työnjaon kautta".
"Kun puhutaan elektroniikasta, niin siinä pitää seurata trendejä. Amerikka on suunnannäyttäjänä. Se on siirtänyt tuotantoaan nopeasti Kiinaan. Jos päämiehet ovat siirtäneet painopisteen halvan tuotannon maihin, muut tulevat perästä."
Scanfilin suurin asiakas on Nokia ja Takanen toteaa, että näin heillekin siis kävi. Nokian perästä tultiin.
Takanen ottaa esimerkiksi Ericssonin siitä, miten monen kansainvälisen yrityksen rakenteita on muutettu. Tehtaita on myyty valmistajille, ja päämieheltä tulee vain se tärkein, eli suunnittelu ja markkinointi.
Toimitusjohtaja myöntääkin menevänsä markkinavoimien imussa: "Kaiketi siinä on kysymys itsesuojeluvaistosta."
Tuotannon siirtyessä hurjaa vauhtia läntisistä teollisuusmaista halpojen valmistuskustannusten maihin länsimaille on noussut hiki otsaan tulevaisuutta miettiessä. "Se on tietenkin tosiasia, että länsimaat ovat menettäneet jo nyt esimerkiksi kenkä- ja tekstiiliteollisuuden halpatuontimaille", Takanen viittaa.
Hän näkee, että länteen jäävät sellaiset pienvalmistajat, jotka voivat kilpailla sekä palvelulla että joustavuudella.
Takasen mielestä liike on jatkuvaa. "Nyt haetaan kustannustehokkuutta, sillä ne erot ovat suuria." Kiinan työvoimakustannukset ovat esimerkiksi noin kahdeskymmenesosa vastaavista suomalaisista.
Yhdeksi Kiina-ilmiön syyksi Takanen näkee Euroopan rakenteiden jäykkyyden. Eurooppalaista bisnesajattelua hän pitää myös lyhytnäköisenä, kun vastavuoroisesti kiinalainen bisnesmentaliteetti vaikuttaa hänestä joustavalta.
Suomi vaarassa?
Suomessa on kuultu uutisia erityisesti it-yritysten ulkoistuksista. Jäävuoren huipuksi on toistaiseksi muodostunut kemijärveläinen Salcomp, joka on kertonut siirtävänsä koko tuotantonsa Suomesta juuri Kiinaan.
Kysymykseen, miten työpaikat saadaan pidetyksi Suomessa, Takasen vastaus on muutosherkkyys. "Eikä pienellä hienosäännöllä pärjätä, vaikka suuriin muutoksiin Suomi ei ole varmaan vielä valmis."
Scanfilin osalta Takasen lääke on hyödyntää eri tuotantoyksiköiden vahvuuksia, jolloin Suomessa olevien työpaikkojen säilymistä pystytään yrityksessä pitkittämään.
Suzhoun tehtaan uusi vetäjä, Lasse Pylväs, myötäilee osaltaan kommentoimalla, että nostamalla kapasiteettia ja laajentamalla palvelukonseptia Hangzhoun kaupalla vahvistetaan koko yritystä ja sen kilpailukykyä.
Hangzhoun kaupan jälkeen yhtiön henkilövahvuus nousee 2 200 työntekijään. Ja Lasse Pylväksen mukaan nyt yhtiön henkilökunnasta työskentelee noin puolet Suomessa ja puolet ulkomailla. "Olisihan se mukavaa ja helppoa, jos liiketoimintaa voisi pyörittää kokonaan Suomessa, mutta kun se ei nyt kertakaikkiaan enää ole mahdollista", toimitusjohtaja Takanen raottaa globaalin markkinatalouden ehtoja omankin yrityksen näkökulmasta.