Niin sanottu Kiina-ilmiö iskeytyi suomalaisten tajuntaan pari vuotta sitten, kun Salcomp lopetti laturitehtaansa Kemijärvellä ja siirsi tuotannon koneineen Etelä-Kiinaan. Suomalaisyrityksiä maailman väkirikkain maa on vetänyt puoleensa kuitenkin jo pitempään. Nyt niitä on Kiinassa noin kaksisataa.
Sijoitusten virran Kiinaan uskotaan vastaisuudessakin jatkuvan. Tähän asti se on ollut ulkomaisille yrityksille ennen kaikkea tuotantopaikka, mutta tulevaisuudessa yhä enemmän myös markkina-alue. Pelkästään viime vuonna maahan tuli noin 40 000 uutta yritystä. Kiinan tärkein valtti on yhä halpa työvoima. Palkkakustannusero verrattuna läntisiin teollisuusmaihin on näihin asti ollut suorastaan tyrmäävä.
Vaikka Kiina on vienyt Suomesta työpaikkoja, se on todennäköisesti myös pelastanut suomalaisyrityksiä tuomalla näille mahdollisuuden selvitä hengissä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Sen ansioista on säilynyt myös Suomessa sijaitsevia työpaikkoja.
Tähänastisessa keskustelussa ovat kuitenkin pimentoon jääneet Kiinaan menossa koetut hankaluudet. Asian toi esiin televisiossa haastateltu suomalainen yritysjohtaja. Hänen mukaansa suomalaisfirmoja on tullut Kiinasta myös vähin äänin takaisin erilaisten epäonnistumisten jälkeen. Vastaan on tullut monenlaisia ongelmia: suuret kulttuurierot, byrokratia korruptio, työvoiman saatavuus, jopa tuotantoa haittaavat sähkökatkokset.
Viime aikoina on yllättäen esiin noussut myös työvoiman hinta. Vaikka Kiinan maaseutu pystyy suoltamaan kokoonpanotöihin miljoonia ja taas miljoonia edullisia työntekijöitä, kilpailu koulutetusta väestä on maassa kova. Se on näkynyt myös palkkojen nousuna, jota on kuvattu jopa räjähdysmäiseksi. Suomessakin toimivan elektroniikan sopimusvalmistajan Flextronicsin Aasian-toimintojen johtaja totesi äskettäin, että työvoimakustannukset kasvavat Kiinassa nopeammin kuin missään muualla yrityksen toiminta-alueella.
Kova kilpailu koulutetusta väestä on tullut monelle Kiinaan siirtyneelle yritykselle yllätyksenä. Uusia haasteita on tulossa myös siitä, että kiinalaisyritysten oma osaaminen kasvaa kaiken aikaa. Ainakin Kiinan markkinoilla ne pystyvät haastamaan jo monien läntisten firmojen tuotteet. Tämä koskee esimerkiksi kännyköitä.
Vaikka "Keskustan valtakunnan" imu perustuu pitkälle sen todellisiin kilpailuvaltteihin, Kiina-ilmiössä näyttää olevan kyse myös muoti-ilmiöstä. Mennään sinne kun muutkin menevät.
paakirjoitus@kaleva.fi