Kiinalaiset tulevat! Kiinalaiset ovat liikekannalla lokakuun ensimmäisen viikon sekä kotimaassa että maailmalla. Lauantaina, lokakuun 1. päivänä Kiina juhli vallankumouksensa 56. vuosipäivää. Maan hallitus antaa valkokaulustyöläisille juhlapäivän kunniaksi viikon loman, jota kutsutaan Kiinan kultaiseksi viikoksi.
Kultaisen viikon tarkoitus on innostaa kiinalaisia kuluttamaan kaikkia niitä tavaroita, joita maassa tuotetaan. Shoppailuviikon aikana kiinalaiset ostavat kännyköitä, jääkaappeja, televisioita ja rikkaimmat jopa autoja. Rautateillä ja lentokentillä on tungosta, kun kaupungeissa asuvat kymmenet miljoonat kiinalaiset matkustavat maaseudulle tapaamaan sukulaisiaan. Osa matkustaa myös ulkomaille.
Toinen Kultainen viikko ajoittuu kiinalaisen uuden vuoden yhteyteen, jolloin myös kaupunkien tehdastyöläiset, joita Kiinan paikallinen väestö kutsuu siirtotyöläisiksi, pääsevät käymään pitkän tauon jälkeen kotiseudullaan.
Kiinan noin 1,3 miljardista asukkaasta keskiluokkaan kuuluu noin 400 miljoonaa ihmistä, joilla on varaa ostaa ja kuluttaa. Kiina ei tarvitsisi talouskasvunsa kiihdyttämistä, sillä nytkin maan kokonaistuotanto kasvaa noin yhdeksän prosentin vauhtia eli kolme kertaa nopeammin kuin Suomen talous.
Siirtotyöläiset pyörittävät taloutta
Helmijoen suistossa sijaitseva Guangzhou eli entinen Kanton on Guangdongin maakunnan pääpaikka Etelä-Kiinassa. Maakunnassa on virallisesti noin 80 miljoonaa asukasta, mutta kun maaseudulta tulleet siirtotyöläiset lasketaan mukaan, asukasluku pomppaa 110 miljoonaan.
Maaseudulla liki ainoa vaihtoehto työhön pääsemiseksi on kaupunkiin lähtö. Minimipalkka on 50 euroa kuukaudessa, mutta siitäkin työläiset säästävät suuren osan ja lähettävät kotiin tai ostavat viemisiä.
Siirtotyöläisten asema kaupungeissa on vaikea. sillä he eivät saa tuoda perheitään kaupunkeihin eivätkä pääse osallisiksi myöskään kaupunkien terveyspalveluista. Rakennuspuolella on hyvin yleistä, että palkkoja ei aina makseta ajallaan.
Suomalaisetkin löytäneet paikalle
Guangzhoussa arvioidaan olevan 7 - 10 miljoonaa asukasta. Tarkkaa väkimäärää ei tiedä kukaan, sillä maaseudulta tulee joka päivä tuhansia uusia asukkaita. Siitä huolimatta Guangzhoussa on työvoimapula; kaupunki tarvitsisi peräti 2 miljoonaa uutta työntekijää.
Suomalaisyritykset ovat vasta löytämässä Helmijoen suiston pääkaupungin Guangzhoun. Suomalaisyrityksiä kaupungissa on parikymmentä, muun muassa Kemijärveltä tuotantonsa Kiinaan siirtänyt Salcomp työllistää kaupungissa yli 5 000 työntekijää. Naapurikaupungissa Dongguanissa sijaitsee Nokian yksi neljästä Kiinan tehtaasta.
Suomalaisjohtaja tiivistää, että Kiinasta on tullut koko maailman tehdas ja Guangzhousta Kiinan tehdas.
Guangdongin maakunnan kehitys- ja uudistuskomission ulkomaisten toimintojen vetäjä Tao Lin kertoo, että 1978-2004 maakunnan talouskasvu oli vuosittain huikeat 13,4 prosenttia. Se on 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin Kiinan kokonaistuotannon kasvu ja 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin maailman talouskasvu samana aikana.
"Vuoteen 1978 saakka Kiina oli suljettu talous. Guangdong avautui ensimmäisenä ulkomaisille investoinneille ja meitä on onnistanut. Jatkossa odotamme 8 prosentin kasvua, sillä kallis raakaöljy tuo inflaatiota ja voi hidastaa kasvua", arvioi Lin.