Kiinalaiset yritykset ovat viime vuosina tehneet paljon töitä saadakseen itsensä tunnetuksi länsimarkkinoilla.
Nopein polku länteen on valmiiden yritysten ja brändien ostaminen. Itse tehdyn tutkimuksen ja kehityksen kautta aikaa kuluu enemmän.
"Kiinassa on vanha sanonta: ´Liang tiao tui zou lu´, ´Kävellä tietä kahdella jalalla´. Tutkimus- ja kehitystyö on pitkä prosessi, yrityksen ostaminen on nopeampi, Kiina tarvitsee molempia", toteaa kansainvälisen talouden professori Hua Min Shanghain Fudanin yliopistolta.
Kansainvälistymistä himoitsee myös maan johto, joka patistaa yrityksiä kansainvälisille markkinoille osaamista hakemaan. Samalla se myös kanavoi maan ulkomaanvaluttavarantoja - maailman suurimpia - yritysten kansainvälistymiseen.
Hua myöntääkin, että ulkomaille tähtäävillä firmoilla ei ole puutetta pääomasta, mutta ongelmana on sen käyttö ja kohdentaminen.
Yritykset itse uskovat, että ulkomainen yritysosto on tie halpatuottajasta arvostettujen ja kalliiden tavaroiden tekijöiksi. Myös kilpailu oman maan sisällä ajaa niitä muiden maiden markkinoille.
Kuoppia tiellä
Kiinalaisten yritysten maailmanvalloitus ei ole kuitenkaan sujunut ongelmitta.
Jos eurooppalaisilla on vaikeuksia ymmärtää Kiinan markkinoiden logiikkaa, sama pätee myös toisin päin. Lisäksi kiinalaisilla on monesti huono tietämys eurooppalaisista yrityksistä.
Tuoreimpia esimerkkejä siitä toi kiinalainen elektroniikkayhtiö TCL, maailman johtava televisioiden valmistaja.
Kännyköistään tunnettu yritys laajensi Eurooppaan kolme vuotta sitten ostamalla ranskalaisen Thomsonin tv-tuotannon. Muutama viikko sitten se kuitenkin ilmoitti lopettavansa suurimman osan Euroopan toiminnoistaan markkinoilla kokemiensa mittavien tappioiden vuoksi.
TCL:na johtaja Li Dongsheng myönsi aliarvioineensa haasteet yrittäessään pelastaa vaikeuksissa möyrineen Thomsonin toiminnot. Suurin virhe oli, että yritys valmisti Euroopassa suosittujen litteiden näyttöjen sijasta pääosin perinteisiä malleja.
Analyytikoiden mukaan TCL:n tappio on viimeisin tapaus sarjassa kiinalaisia yrityksiä, jotka ovat yliarvioineet mahdollisuutensa yrittäessään laajentua länsimaisille markkinoille.
"Suhtaudun edelleen positiivisesti kiinalaisten brändien ulkomaille menemiseen, mutta niiden ehkä kannattaisi omaksua uudenlainen lähestymistapa asiaan", kritisoi KGI:n analyytikko Alex Kao.
"Tämä on oppiesimerkki siitä, että yritys ei ymmärrä mihin se on ryhtymässä. Myyjä tietää usein enemmän kuin ostaja", kommentoi puolestaan eräs hongkongilainen analyytikko South China Morning Postissa.
Brändi ei kanna
Vaikeuksissa rämpii tällä hetkellä myös Lenovo.
Kiinan pc-markkinoita hallitseva Lenovo osti kaksi vuotta sitten IBM:n tappiollisen pc-tuotannon ja nousi tämän avulla maailman kolmanneksi suurimmaksi pc-valmistajaksi.
Nyt se on kuitenkin vaikeuksissa johtuen muun muassa yritysostosta aiheutuneista uudelleenjärjestelyistä. Aiemmin maaliskuussa yritys irtisanoi Yhdysvalloissa 1 000 työntekijää, nyt se raportoi mantereella sekä 24 miljoonan dollarin tappioista että osuuksien menetyksistä.
Heikon menestyksen syyksi todettiin kova kilpailu pc-markkinoilla sekä Lenovon heikko brändi.