Kiinalainen varustamojätti on kiinnostunut kauppamerenkulusta Koillisväylää pitkin, vaikka Aasiasta Eurooppaan kulkevan reitin kilpailukyky ja kannattavuus ovat aiemmin herättäneet kysymyksiä.
Kiinan valtion omistama varustamoyhtiö COSCO kertoi maanantaina, että se selvittää mahdollisuutta nykyistä säännöllisempään kauppaliikenteeseen pohjoista merireittiä pitkin.
Yhtiö kerää parhaillaan tietoa ja kokemuksia Koillisväylästä. Yhtiön kauppa-alus on äskettäin saapunut Ruotsiin väylän kautta, ja alus palaa piakkoin samaa reittiä takaisin Aasiaan.
- Olemme optimisia Koillisväylän tulevaisuuden ja arktisen merenkulun suhteen, COSCO:n edustaja kertoi sidosryhmätilaisuudessa Helsingissä maanantaina.
Eteläinen reitti suositumpi
Kansainvälisesti Koillisväylä ei ainakaan toistaiseksi ole saavuttanut suurta suosiota, sillä perinteinen Afrikan ja Suezin kanavan kautta kulkeva eteläinen reitti on ollut laivaliikenteelle edullisempi.
- Koillisväylän liikenne on edelleen ollut pääosin kokeiluluontoista. Isoin haaste on reitin kilpailukyky suhteessa muihin reitteihin, sanoo johtava asiantuntija Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Koillisväylän käyttöä ja kilpailukykyä varjostavat muun muassa vaikeat jääolosuhteet, väylien mataluus Siperian rannikolla sekä venäläisten väylämaksuihin tekemät korotukset.
Talvikaudella liikkuminen Koillisväylän itäisellä osuudella ei onnistu ilman jäänmurtajien apua ainakaan eteläisemmille reiteille suunnitelluilla aluksilla.
Öljynporaus kytkeytyy väylään
Koillisväylää ovat tähän asti käyttäneet lähinnä venäläiset alukset. Reittiä on hyödynnetty etenkin energiakuljetuksiin. Kiinnostusta väylään on myös muun muassa Japanissa ja Etelä-Koreassa.
Koillisväylän kauppaliikenteen tukeminen ja infrastruktuurin rakentaminen alueelle on osa Venäjän arktista strategiaa, arvioi Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
- Ilman muuta laivaväylän infrastruktuurin rakentaminen kulkee käsi kädessä Venäjän arktisten energiahankkeiden kanssa. Laivaväylä ja öljynporaus ovat toisiaan vahvistavia trendejä, sanoo Tynkkynen.