Tuotannon siirtyessä halvempien kustannusten Aasiaan menee perässä myös tuotesuunnittelu ja muotoilu, vaikka sitä ei vielä haluta myöntää, toteaa Hannu Kähönen.
"Vaikka eläisimme millaisessa internet-maailmassa hyvänsä, tiedon siirtäminen lähelle ei ole sama asia kuin olla tuotannon vieressä."
Kähönen kertoo, että Kiinassa panostetaan nyt valtavasti muotoilun koulutukseen. Siellä yritystoiminnan peruslähtökohtana on muotoilu. Muotoilukoulutuksessa on 50 000 opiskelijaa vuodessa. Kouluja on jo hirveä määrä.
"Niinpä meillekin on tulossa paitsi Kiinassa tuotettuja, myös siellä muotoiltuja tuotteita, eivätkä ne yhtään häpeä meidän tuotteidemme rinnalla. Kiinalaiset ovat omaksuneet kaiken sen, mitä länsimaissa on tehty sadan vuoden aikana", Kähönen kertoo matkoillaan saamista vaikutteistaan.
"Sama koskee Koreaa ja Taiwania. Siellä parhaat voimat on valjastettu koulutukseen, ja tietotaito ostetaan Euroopasta ja Amerikasta. Design innovation -keskuksia syntyy eri puolille: aasialaiset haluavat olla muotoilun maailmanvalta", sanoo Kähönen.
Kiinalaisetkaan eivät Kähösen mukaan enää lainaa, vaan siellä luodaan muotoilua omista lähtökohdista.
"Kiinassa pidetyssä kongressissa puhuttiin paikallisuudesta, siitä kuinka kestävää pohjaa luodaan perinteistä käsin. Nyt he elvyttävät vanhoja kiinalaisia brändejä, joita Pekingin kauppakamari oli laskenut olevan noin 1 600, keisarin saksien valmistuksesta kiinalaisiin lääkkeisiin. Niitä brändejä rukataan nykypäivään sopiviksi", Hannu Kähönen kertoo.
Hänen mielestään tässä on suomalaisillakin miettimisen paikka.