Kartan mukaan laajojen peltoaukeiden pitäisi ympäröidä tietä. Sen sijaan bussi ajaa kilometrikaupalla matalan lehtimetsän halki. Kaikki puut näyttäisivät olevan osapuilleen yhtä nuoria. Siellä täällä on näkyy myös sahoja, ja tiellä tulee vastaan puuhaketta kuljettavia kuorma-autoja.
Metsä sijaitsee Kiinan itäisessä Shandongin maakunnassa, missä paikalliset maanviljelijät ovat istuttaneet pelloilleen puita ja työskentelevät tätä nykyä sahoilla.
"Vuoden 1998 tuhoisista tulvista lähtien Kiinan hallitus on kannustanut maanviljelijöitä istuttamaan puita. Monilla metsäyhtiöillä on sen lisäksi suuria puuviljelmiä", kertoo metsäasiantuntija Ma Lichao ympäristöjärjestö Greenpeacesta.
Tulvien jälkeen hallitus määräsi myös täydellisen hakkuukiellon suureen osaan maata. Kiina on näin ollen yksi harvoja maita maailmassa, missä metsän osuus pinta-alasta nykyisin kasvaa.
Vuosina 2001-2005 metsää istutettiin 5,4 miljoonan hehtaarin alalle, ja tällä hetkellä lähes 20 prosenttia Kiinan pinta-alasta on metsän peitossa. 15 vuotta sitten osuus oli vain 13 prosenttia.
Samaan aikaan puutavaran tuonti Kiinaan kasvaa koko ajan. Kotimaassa puutavaroiden kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti samalla kun esimerkiksi puisten huonekalujen ja vanerin vienti on kivunnut ennätyksellisen korkealle.
Suurimittaisia
laittomia hakkuita
Kiinaa pidetäänkin nyt osasyyllisenä Kaakkois-Aasian, Keski-Afrikan ja Siperian metsien kestämättömän hyödyntämiseen. Ympäristöjärjestöjen mukaan Kiina ostaa suuret määrät puutavaraa, joka on peräisin laittomista hakkuista.
"Esimerkiksi Indonesiassa hallitus myöntää, että metsää hakataan suuret määrät 35:ssä maan 40 kansallispuistosta. Yli puolet tukeista laivataan Kiinaan", Ma kertoo.
Indonesian sademetsät hupenevat sellaista vauhtia, että ympäristöaktivistien mukaan maassa ei saata olla enää viiden vuoden kuluttua jäljellä lainkaan koskemattomia alkuperäisiä metsiä. Indonesian sademetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta maailman rikkaimpia - niissä elää monia uhattuja eläinlajeja, kuten orankeja, tiikereitä ja sarvikuonoja.
Puuta mistä
vain irti saa
Kiinalaisyhtiöitä syytetään myös puun ostamisesta Papua-Uuden-Guinean, Siperian ja keskisen Afrikan laittomista hakkuista. Venäjällä järjestäytyneiden rikollisjärjestöjen epäillään saaneen näppinsä puukauppaan, Kongossa voittoja tekevät puolestaan aseistautuneet rikollisjengit.
Puun tuonti Venäjältä Kiinaan on lisääntynyt 530 000 tonnista yli 20 miljoonaan tonniin kymmenessä vuodessa. Keskimäärin 600 venäläistä puurekkaa ylittää rajan Suifenhen kaupungissa Pohjois-Kiinassa joka päivä.
Kiinan hallitus on torjunut päättäväisesti syytökset laittomista hakkuista peräisin olevan puun ostamisesta. Lisäksi ulkomailla tehtävien metsänhakkuiden kanssa tekemisissä olevien kiinalaisyhtiöiden toimintaohjeita on hiljan uudistettu.
Greenpeacen metsäasiantuntijan mukaan hallitus ei tee läheskään tarpeeksi ongelman ratkaisemiseksi.
"Puun tuonti pitäisi lopettaa kokonaan niistä maista, joissa laittomat hakkuut ovat vakava ongelma", Ma ehdottaa.