Kiina van­he­nee ennen kuin vau­ras­tuu

Ikäihmisten määrä hipoo Kiinassa jo 200 miljoonaa. Yhden lapsen politiikka on johtanut siihen, että lasten mahdollisuus huolehtia omista vanhuksistaan on kasvanut taakaksi. Maassa on huutava pula hoitopaikoista ja ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnnasta.

Hoitokodeissa on nyt 2,5 miljoonaa paikkaa, mutta asuin- ja hoitopaikkaa tarvitsevia kiinalaisvanhuksia on arviolta 8 miljoonaa.
Hoitokodeissa on nyt 2,5 miljoonaa paikkaa, mutta asuin- ja hoitopaikkaa tarvitsevia kiinalaisvanhuksia on arviolta 8 miljoonaa.

Kiinan väestö vanhenee nyt vauhdilla. Asiantuntijat pelkäävät ikääntymisen tapahtuvan liian nopeasti ja ennen kuin maa ehtii rikastua. Vaikka Kiina vaurastuukin, on muistettava, että se on yhä maailman suurin kehitysmaa.

YK:n määritelmän mukaan Kiina täyttää ikääntyvän yhteiskunnan merkit, sillä joka kymmenes on yli 60-vuotias. Kun heitä parikymmentä vuotta sitten oli alle kuusi prosenttia, vuoden 2025 tienoilla prosenttiosuus on noussut 13:een. Jos nykymeno jatkuu, vuonna 2035 joka viides kiinalainen on yli 65-vuotias.

Vuoteen 2014 mennessä ikäihmisiä arvioidaan olevan jopa 200 miljoonaa. Iäkkäiden määrä kasvaa noin kahdeksan miljoonan ihmisen vuosivauhdilla, kun vastaava luku vielä vuosikymmen sitten oli kolme miljoonaa. Alentuneen syntyvyyden vuoksi ikärakenne vinoutuu koko ajan.

Kiinassa ollaan ylpeitä siitä, että maa on kyennyt hillitsemään väestönkasvua vuonna 1979 voimaan tulleen yhden lapsen politiikan ansiosta. Hedelmällisyys on pudonnut länsimaiselle tasolle ja lapsiluku laskenut keskimäärin alle kahden. Tästä huolimatta väkimäärä kasvaa seuraavat kolmekymmentä vuotta. 1,4 miljardin asukkaan rajapyykki ylitetään kymmenen vuoden sisällä.

Parikymmentä vuotta sitten Kiinassa oli yhdeksän työntekijää yhtä ikäihmistä kohti. Nyt työntekijöitä on kolme. Vuoteen 2030 mennessä huoltosuhde kääntyy jo ylösalaisin; yksi huoltaa paria kolmea eläkeläistä. Ja jos sama suunta jatkuu, vuonna 2050 yhden työssäkäyvän kontolle tulee vielä yksi vanhus lisää.

Vanhushuollon rahoitus on melkoisessa kriisissä. Jos eläkejärjestelmä haluttaisiin tasapainoon ja sen rahoitus katettaisiin verovaroin, on laskettu, että nykyinen 27 prosentin verotaso pitäisi nostaa 45 prosenttiin vuoteen 2030 ja lähes 60 prosenttiin 2050 mennessä.

Samalla, kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa, kasvaa myös elinikä. Odotettavissa oleva elinikä Kiinassa on nyt yli 71 vuotta, mutta viidentoista vuoden kuluttua jo 75 vuotta.

Tutkijat ovat huolissaan siitä, että vaikka maa vaurastuu, vaurastumisen ei pysy ikääntymisen tahdissa. Kiinassa pohditaankin kysymystä, pitäisikö yhden lapsen politiikkaa hellittää, jotta talouden kasvu ei tyssäisi työvoimapulaan.

Lääkkeeksi työvoimapulaan esitetään samoja keinoja kuin länsimaissa, muun muassa eläkeiän nostoa. Yleinen eläkeikä Kiinassa on miehillä 60 vuotta ja naisilla 50-60 vuotta. Koska eläketurva ei ole kovin kattava, moni eläkeikäinen töissä.

Maailmanpankin arvioin mukaan vain 15 prosenttia työikäisistä kiinalaisista on sosiaaliturvan piirissä. Niinpä kiinalaiset säästävät vanhuuden varalle jopa siinä määrin, että sen pelätään hidastavan kulutusta ja sitä kautta investointeja.

Perinteisesti Kiinassa lapset ovat huolehtineet vanhuksistaan. Kiinalaisperheistä noin 70 prosenttia tukee vanhuksiaan taloudellisesti. Yhden lapsen politiikka on kuitenkin aiheuttanut sen, että ainoista lapsista koostuville pariskunnille alkaa olla liian suuri taakka huolehtia kummankin vanhemmista.

Ilmoita asiavirheestä