Kiina nousi parissakymmenessä vuodessa pitkältä takamatkalta maailmantalouden keskeiseksi voimatekijäksi. Samaa tahtia Kiinassa on vahvistunut kansallinen itsetunto. Tulevaisuudessa sitä lujittanee nykyistä selvemmin sen menestys myös avaruushankkeissa.
Konkreettinen osoitus tavoitteista on se, että Kiina laukaisi viime torstaina miehittämättömän Tiangong-1 -modulin ("Taivaallinen palatsi") onnistuneesti kohti Maan kiertorataa.
Tiangongin on määrä telakoitua tänä vuonna toisen miehittämättömän aluksen kanssa. Jos se onnistuu, Kiina on ottanut ensimmäisen askeleen kohti oman avaruusaseman perustamista. Edellisen yhtä näyttävän askeleen Kiina otti vuonna 2003, kun se lähetti ensimmäisen avaruuslentäjän, taikonautin, Maata kiertävälle radalle.
Merkillepantavaa on se, että kansantasavalta rakentaa projektiaan pitkälle omin voimin. Niinpä se voi ottaa yksin kunnian myös hankkeiden tuomista voitoista. Kun toisaalta käytössä on rajallisesti muualla jo koeteltua tietoa, oman tutkimuksen, testauksen, erehdysten ja uusien yritysten tie voi tuoda vastaan yllätyksiä.
Avaruushankkeiden keskeiset tavoitteet ovat useimmiten paitsi tutkimuksellisia myös poliittisia ja jopa sotilaallisia. Kiinassa voi puhua sisäpoliittisistakin tavoitteista. Epäilemättä kommunistinen puolue toivoo Taivaallisen palatsin vahvistavan kiinalaisten luottamusta siihen, että puolue pystyy viemään Kiinan kukoistavaan tulevaisuuteen.
Kaiken kaikkiaan Kiinan mahdollisuuksia avaruushankkeissa ei kannata aliarvioida. Valtava väestö takaa sen, ettei henkisestä kapasiteetista pitäisi tulla pulaa.