"Kiina ei kellu kuin kaarnavene aallokossa. Kiinalaiset sijoittajat ovat merkinneet hyvin vähän amerikkalaisia subprime-luottoja, koska ne ovat olleet liian monimutkaisia perinteisiin valtion obligaatioihin verrattuna. Kiinan vientiteollisuudella on kuitenkin vaikeuksia, kun Yhdysvaltain ja EU-maiden kysyntä hiljenee", arvioi valtiovarainministeriön kansantalousosaston Kiina-asiantuntija, finanssineuvos Kari Varis.
Varis tuntee Kiinan, sillä hän opiskellut Kiinassa Pekingissä ja Shanghaissa. Varis lukee ja puhuu sujuvasti kiinaa.
Valuuttavaranto riittäisi Suomelle 50 vuodeksi
Kiinalla on riittävästi "talouden pelimerkkejä". Kiinan vaihtotase on reilusti ylijäämäinen, talous voi kasvaa edelleenkin liki kymmenen prosenttia vuodessa, valuuttavaranto on paisunut maailman suurimmaksi ja työvoimasta ei ole tulossa pulaa pitkään aikaan.
Kiinan valuuttavaranto on lähes 2 000 miljardia dollaria eli sillä voisi maksaa 50 vuoden ajan Suomen valtion kaikki menot.
"Julkinen talous on kunnossa. Kiina on tehnyt paljon uudistuksia pankkijärjestelmäänsä. Isoilla pankeilla on kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, jolloin Kiinan pankit saavat tarvitsemaansa tietoa-taitoa. Pankkien huonojen luottojen osuus on vähentynyt noin viiteen prosenttiin. Kiinassa syntyy myös pankkikilpailua ja palvelut paranevat, kun maahan on päästetty ulkomaisia pankkeja", selvittää Varis syitä, miksi Kiinasta ei kuulu ikäviä pankkiuutisia kuten Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Kiina myös rahoittaa Yhdysvaltain talouden alijäämää ostamalla amerikkalaisia joukkovelkakirjoja. Kiinalaisilla on jo lähes miljardin dollarin arvosta "jenkkibondeja". Jättisumma on kertynyt varsin lyhyessä ajassa. "Kiina on tavallaan ollut Yhdysvaltain kulutusjuhlien päärahoittaja", tiivistää Varis.
Kaiken lisäksi Kiinalla on selvä vientiylijäämä Yhdysvaltain kaupassaan. Kun Kiinan valuutta on vahvistunut eli revalvoitunut, saa se dollareilla käytävästä kaupastaan vähemmän juaneja.
Pyörä kaatuu,
jos vauhti hiipuu
Maaseudun köyhyys on kuitenkin tosiasia, joka luo jännitteitä hallintoon kaikilla tasoilla. Kiinan väestöstä yli puolet elää maaseudulla, jossa keskimääräinen kuukausitulo jää noin 440 juaniin, 45 euroon. Kaupunkilaiset ansaitsevat yli kolme kertaa enemmän kuukaudessa.
Kaupunkiväestö kasvaa vuosittain yli kymmenen miljoonan ihmisen verran. Variksen mukaan kaupunkeihin muutto antaa Kiinan talouskasvulle ja tuottavuuden nousulle vahvan pohjan.
Kiinan talous on kasvanut viimeiset viisi vuotta huikeat kymmenisen prosenttia ja enemmänkin vuosittain. Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että kasvu voi jäädä ensi vuonna nollaan.
"Talouskasvun pitää olla vähintään yhdeksän prosenttia vuodessa, jotta kaupunkeihin muuttaville kiinalaisille voidaan luoda työpaikkoja tarpeeksi. Se on kuin polkupyörällä ajo: vauhtia pitää olla riittävästi, muuten se kaatuu", kuvailee Varis Kiinan talouden suuria kasvulukuja.
Kolmannella neljänneksellä, heinä-elo-syyskuussa, kokonaistuotannon kasvu jäi yhdeksään prosenttiin. Variksen mukaan vauhti voi hiljentyä tästäkin vuodenvaihteeseen mennessä ja ensi vuoden alkupuolella. Moni leikkikalutehdas ja kenkäpaja on mennyt jo konkurssiin, kun perinteinen vienti Yhdysvaltoihin ei vedä.
Kiina ei ole jäänyt odottelemaan taantuman tuloa. Se on löysännyt talouspolitiikkaansa alentamalla keskeisiä ohjauskorkojaan, vientiyrityksille palautetaan arvonlisäveroja ja finanssipolitiikkaa käännetään elvyttäväksi aloittamalla isoja infrahankkeita Kiinan sisäosissa.