Maailmantalous kasvaa ripeästi, mutta Kiinan ja Venäjän kasvulla on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Kummallakin on edessään suuria rakenteellisia uudistuksia, jotta taloudet pitkän päälle olisivat kestävällä pohjalla.
Maailmantalouden kasvu on jatkunut viime vuonna ripeästi, ja kasvun odotetaan jatkuvan vahvana ja laaja-alaisena myös tänä vuonna. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.
Kiinan on maailmantalouden kannalta keskeisessä asemassa. Maailmalla onkin seurattu tarkkaan Kiinan viime vuodelle asettaman bruttokansantuotteen kasvun toteutumista.
Kiina näyttäisi saavuttavan viime vuodelle asettamansa bkt:n lähes seitsemän prosentin kasvutavoitteen. Pääministeri Li Keqiang arvioi tällä viikolla, että talouskasvu yltää 6,9 prosentin vauhtiin.
Edellisvuoden muutaman prosenttiyksikön notkahdus johtui todennäköisesti tehtaiden sulkemisista, joita on toteutettu ilmansaasteiden vähentämiseksi. Kiinan tavoitteena on ollut kaksinkertaistaa bkt kymmenessä vuodessa aikavälillä 2010-2020.
Riskinä on kuitenkin Kiinan valtava velkaantuminen. Velkaa on noin 260 prosenttia bkt:sta, mikä voi vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden vakauteen.
Kiinan onkin pakko uudistaa taloutensa rakenteita. Siksi myös lähivuosien talouskasvuennusteet ovat Suomen Pankin arvion mukaan vuotta 2017 maltillisempia.
Kasvu tyssäisi rajummin, jos lainahanat menisivät kiinni ja kansalaiset pantaisiin säästökuurille. Kiina ikääntyy vauhdilla ja työikäisen väestön määrä vähenee.
Kulutuskysyntä pysyy Kiinassa monia muita kehittyviä maita paremmassa vauhdissa, sillä kiinalaisten tulot kasvat ja tuottavuus paranee. Investoinnit jatkuvat, sillä kaikkialle rakennetaan valtavia kaupunkeja kiivaana jatkuvan kaupungistumisen myötä.
Pitemmän päälle kasvu kuitenkin on hidastumassa. Poliittisella tasolla on nimittäin ollut havaittavissa painopisteen siirtämistä vakauden kasvuun neljä vuosikymmentä harjoitetun talouskasvua kaikin tavoin kiihdyttäneen politiikkalinjan sijaan. Globaalista vaikutuksesta huolimatta Kiinan talouden hidastuminen kohdentuisi epätasaisesti.
Venäjällä puolestaan kärvistellään öljyn taannoisen hinnanlaskun jälkimainingeissa, mikä on johtanut valtion verotulojen pienenemiseen. Budjettia on jälleen kerran jouduttu täydentämään syömällä ennen niin muhkeita vararahastoja.
Reservirahasto on kutistunut olemattomiin, mutta kansallisessa hyvinvointirahastossa on supistumisesta huolimatta vielä varoja. Muun muassa Fennovoiman osakkaana oleva Rosatom on saanut rahoitusta hyvinvointirahastosta.
Venäjä näyttäisi selättäneen muutaman vuoden takaisen talousromahduksen. Suomen Pankki ennakoi Venäjälle lähivuosiksi verkkaista noin 1,5 prosentin bkt:n kasvua. Kestävän kasvun aikaansaamiseksi Venäjän pitäisi pitemmän päälle kuitenkin monipuolistaa tuotantorakennettaan ja vähentää kansantaloutensa öljyriippuvuutta.
Venäjällä on valtavat luonnonvarat, mutta maa on alikehittynyt ja alueelliset erot ovat suuret. Jos talousuudistuksia aiotaan tehdä, ne alkavat aikaisintaan sen jälkeen kun presidentti Vladimir Putin on valituttanut itsensä jatkokaudelle tänä keväänä, jos sittenkään.