Kiina on kerännyt maailmalla negatiivista julkisuutta hikipajoilla, työläisten mielenosoituksilla sekä myös viime kesänä julkitulleella orjatyövoiman käytöllä. Maassa on poljettu työntekijöiden oikeuksia vuosikymmeniä ja väliaikaiset työsuhteet ovat olleet pikemminkin normi kuin poikkeus. Nyt tämän kaiken on tarkoitus muuttua.
Vuoden vaihteessa Kiinassa astuu voimaan laajasti kiistelty uusi työlainsäädäntö. Vuosikymmenen tärkeimpänä pidetty laki pyrkii nyt vahvistamaan kiinalaisten työntekijöiden oikeuksia ja olosuhteita.
Sen on määrä tehdä loppu työsuhteille ilman työsopimuksia, työnteolle ilman palkkaa ja palkkojen myöhäiselle maksamiselle. Sen odotetaan myös merkitsevän pistettä loputtomille sarjoille määräaikaisia työsopimuksia, jonka lopputuloksena työntekijä on voinut olla saman työpaikan "väliaikaista työvoimaa" koko ikänsä.
Uusi laki mahdollistaa myös sen, että työntekijä voi asettaa työnantajan syytteeseen, jos tämä antaa työntekijälle esimerkiksi laittomat potkut. Nyt työnantaja joutuu myös maksamaan siitä.
Kiivasta kritiikkiä monelta taholta
Uuteen lakiin ja sen voimaan suhtaudutaan kuitenkin monella taholla skeptisesti. Yritysten pelätään jatkavan entiseen tapaansa työlakien kiertämistä, tai viittaavan niille kintaalla, kuten tähänkin asti. Eräs uuden lain kiivaimmista kritisoijista on poliittisen tieteen ja lain professori, Dong Baohua, joka osallistui vuonna 1994 Kiinan ensimmäisen työvoimalain muodostamiseen.
Dongin mielestään uusi laki ei tule auttamaan Kiinan kymmenien miljoonien siirtotyöntekijöiden asemaa, jotka kärsivät eniten maan surkeista työolosuhteista. Hän myös epäilee, että uusi työlaki ei tule myöskään vähentämään vuosi vuodelta lisääntyneiden työselkkausten lukumäärää.
Erityisesti ulkomaiset bisnestahot näkevät uudistuksen paluuna kommunismin aikaan, jolloin työpaikka oli ikuinen, mutta talous ja ihmisten työmotivaatio rapakunnossa. Sen pelätään samalla laimentavan ulkomaisten investointien virtaa maahan.
Baker & McKenzie -lakitoimiston tänä vuonna teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet Kiinassa operoivista, ylikansallisista yrityksistä oli sitä mieltä, että lailla tulee olemaan "negatiivinen tai hyvin negatiivinen" vaikutus niiden toimintoihin.
Lain pelätään myös vahventavan valtion kontrolloimien ammattiliittojen asemaa.
Asianajajille tiedossa rahan ropinaa
Kansainvälisten bisneslobbaajien suurimmat pelot näyttävät olevan, että tiukemmat työsopimusvaatimukset nostavat kustannuksia ja antavat heille vähemmän liikkumavaraa työntekijöiden palkkaamisen ja erottamisen suhteen.
Tämä ajatusmalli on irrottanut kipakat kommentit muun muassa Shanghain normaaliyliopiston lakiprofessorilta, Liu Chengiltä, joka ärähti taannoin, että "bisnesryhmittymät haluavat ainoastaan säilyttää hikipajansa ja suojella matalapalkkastrategioitaan."
Paitsi nousuja palkkakuluissa, työnantajat uumoilevat uuden lain merkitsevän heille myös valtavia irtisanomisrahoja.
Mutta uuden lain voimaantulon jälkeen löytyy kuitenkin ryhmä, jotka ottavat sen avosylin vastaan: asianajajat. He tulevat ottamaan kaikki irti uudesta laista ja rohkaisemaan työntekijöitä nostamaan syytteitä yrityksiä vastaan.
Kanadalaisen lakiyrityksen johtava osakas, Bob Kwauk, epäilee, että syytteiden ensisijaisina kohteina tulevat olemaan suuret, monikansalliset yritykset.