Natsi-Saksa ei päästänyt 1936 toimittajapasifisti Carl von Ossietzkyä keskitysleiriltä hakemaan Nobelin rauhanpalkintoa. Historia toisti itseään perjantaina, kun kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle myönnetty palkinto jäi jakamatta, koska häntä tai edes hänen sukulaisiaan ei päästetty paikalle.
Vaikka vankilassa istuva ihmisoikeusaktivisti Liu ei päässyt Osloon, poissaolo ei alentanut rauhanpalkinnon arvoa. Mikä voi olla parempi todiste palkinnon menosta oikeaan osoitteeseen kuin se, ettei palkittua päästetty paikalle, YK:n ihmisoikeuksien julistuksen päivänä?
Kiina kampanjoi massiivisesti saadakseen mahdollisimmat monet valtiot boikotoimaan Oslon juhlatilaisuutta. Yritys onnistui vain osittain, sillä lopulta 19 kutsutuista valtioista jätti lähettämättä edustajansa paikalle. On valitettavaa, että luku kasvoi, sillä boikottimaiden listalla oli kolme viikkoa sitten kuusi valtiota. Euroopan valtioista boikottiin osallistuivat vain Venäjä ja Serbia.
On tärkeää, että kaikki EU-maat olivat edustettuina Nobel-juhlissa. Euroedustaja Heidi Hautala oli lisäksi mukana kansainvälisessä valtuuskunnassa.
Kiina teki Nobel-kohussa kärpäsestä härkäsen. Kommunistivaltion tiedotusvälineet kävivät asiassa vastenmielistä kampanjaa, jossa totuuden korvasivat läpinäkyvä propaganda ja suurvallan arvovallan kannalta vähemmän mairitteleva kielenkäyttö.
Vähätelläkseen Liun palkitsemisen mahdollisia seurauksia Kiina jopa polkaisi pystyyn oman Konfutse-palkintonsa rauhan Nobelin kilpailijaksi. Ontosta hankkeesta tuli kuitenkin pannukakku, sillä palkittu, taiwanilainen poliitikko Lien Chan, ei tiennyt palkinnosta mitään eikä edes ollut luovutustilaisuudessa.